Puheenaihe

14-vuotiasta uhkaa karkotus Thaimaahan, vaikka äiti on Suomen kansalainen ja tyttö on asunut vuosia Suomessa – näin Migri perustelee

Uutta oleskelulupaa odotetaan Riihimäellä.

Arkistokuva/Pia Herme

Neljätoistavuotiasta Kanyarat Tassamaa uhkaa karkotus Suomesta takaisin Thaimaahan, vaikka hän on asunut Riihimäellä äitinsä Pawichad Saithongin ja Markku Sorsan luona pian kolme vuotta.

Kanyarat käy paraikaa Pohjolanrinteen koulua ja pärjää siellä suomen kielellä. Silti hän ujostelee kertoa, miltä tilanne hänestä tuntuu.

– Hän kysyy koko ajan, milloin saa viisumin. Mutta emme tiedä, miten käy. Tämä tuntuu kaikista pahalta ja surulliselta, vastaa Pawichad tyttärensä puolesta.

Asiaa on puitu kaikissa oikeusasteissa jo muutama vuosi. Viimeisenä oljenkortena on lähdössä kirjelmä Haagin ihmisoikeustuomioistuimeen, joka arvioi suomalaispäätöksiä ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Torstaisen haastattelun jälkeen perjantaina 17. päivä pamahti postiluukkuun se, mitä oli pelätty: kutsu saapua poliisin pakeille keskustelemaan Kanyaratin käännytyksestä.

– Pistämme pian uuden viisumianomuksen sisälle. Vaikea kuvitella, että alaikäistä voidaan viedä väkisin – mutta mistä sen tietää, tuumii Markku Sorsa.

Miksi alaikäinen lapsi ei voi jäädä Suomen kansalaisuuden saaneen biologisen äitinsä luokse?

 

Tarina alkaa vuodesta 2007, jolloin Pawichad muutti Suomeen ja on nykyisin autokorjaamoa Riihimäellä ja Hyvinkäällä pitävän Sorsan avopuoliso. Tytär ja hänen isoveljensä jäivät Thaimaahan isänsä kanssa.

Näin siksi, että Sorsan mukaan ei vielä voinut tietää, miten Saithong kotiutuu ja pärjää Suomessa.

– Katsottiin, että lasten on toistaiseksi hyvä jatkaa tutussa ympäristössä ja koulussa. Isä pystyi tuolloin huolehtimaan heistä.

 

Tilanne muuttui vuonna 2017, kun thaimaalaisen isän jalka jouduttiin osittain amputoimaan ja hänestä tuli työkyvytön. Tytär matkusti tuolloin Suomeen. Saithong haki tyttärelleen oleskelulupaa vuoden 2018 puolella, kun alkoi olla selvää, ettei isä pysty enää huolehtimaan tyttärestään. Tämä oli vanhempien yhteinen näkemys. Isoveli pärjäsi jo tuolloin omillaan.

Maahanmuuttovirasto (Migri) ei oleskelulupaa antanut.

– Migri vetoaa siihen, että huoltajuussuhde on katkennut, kun tytär ei ollut asunut äitinsä kanssa samassa osoitteessa noin 10 vuoteen.

Siten kyse ei Migrin mukaan ollut ulkomaalaislain mukaisesta perhesuhteesta.

Äiti kuitenkin oli yhteydessä lapsiinsa lähes päivittäin internetin kuten Skypen kautta ja tuki myös taloudellisesti heidän elämäänsä. Thaimaassa hän kävi pari kertaa vuodessa.

 

Kielteiseen oleskelulupapäätökseen haettiin muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta, mutta sen näkemys oli sama kuin Migrin. Korkein hallinto-oikeus ilmoitti joulukuussa, ettei ota jatkovalitusta käsittelyynsä.

Valituksissa tuotiin esiin, että Kanyaratin kaltaisissa muissa tapauksissa Migri oli oleskeluluvan antanut. Migri näki asian toisin ja kiinnitti huomiota siihen, että äiti ei ollut muuttanut Thaimaasta pakottavista syistä, vaan oma-aloitteisesti avioitumistarkoituksessa.

Lopputulos on kuitenkin Kanyaratin kannalta karu:

– Thaimaassa isä ei pysty hänestä huolehtimaan, vaan todennäköisesti hoivaajaksi joutuukin Kanyarat. Suomalaisen näkökulmasta se ei ole tytön tulevaisuutta ajatellen hyvä.

– Riihimäellä on mennyt hyvin; kunta ja koulut ovat ottaneet tytön hyvin vastaan.

Pawichadista Suomi on saamassa lähihoitajan. Mutta tytärtä ei kelpuuteta.

Tämä juttu on julkaistu ensin Aamupostissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat