Puheenaihe

Leuka ylös ja liikkeelle – näillä fysioterapeutin vinkeillä taltutat someniskan ja läppäriselän

Joka viides isä tekee yli 45-tuntista työviikkoa. Läppäreiden myötä etätyön tekeminen on lisääntynyt.

Päivi Tuovinen

Teksti: Riikka Hollo

Älylaitteita ja kannettavia käytetään nykyään kaikkialla: sohvalla, bussissa, ruokapöydän ääressä, kävellessä ja kahviloissa. Epäedulliset työskentelyasennot tuovat ongelmia tuki- ja liikuntaelimiin – puhutaan someniskasta ja läppäriselästä.

Kun älylaitteita käytetään kaikkialla, työasento muuttuu kuin huomaamatta huonommaksi; pää ja koko asento roikkuvat. Tämä aiheuttaa monenlaisia kolotuksia ja kipuja ympäri kehoa.

– Erityisesti älypuhelimien käytön yleistyminen vaikuttaa ryhtiin ja voi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinongelmia. Ei siis ihme, että lihaskireyksiä ja kipuja voi olla niska-hartiaseudulla, päässä, selässä, olkapäissä, ranteissa ja sormissa, fysioterapeutti, osteopaatti Tiina Lehmuskoski sanoo.

Selkärangan luonnollinen asento onkin ensimmäinen asia, joka kannattaa palauttaa mieleen, kun haluaa korjata asennon kuntoon.

– Aluksi kannattaa nostaa leukaa ja älylaitetta hieman ylöspäin, niin niskan asento muuttuu normaaliksi. Älylaitetta pidetään usein liian matalalla, sylissä, jolloin niskaan tulee tarpeeton ”kyhmy”, josta someniskassakin on kyse, Lehmuskoski vinkkaa.

Kun vähitellen korjaa selkärangan ja koko kehon asentoa kuntoon, huomaa, että kaikki lihakset ja kudokset eivät enää olekaan niin jännittyneitä ja venyneitä. Ajatuskin kulkee paremmin, kun niska- ja hartiaseudulla ei ole tarpeetonta kiristystä.

– Kaikki lähtee selästä ja lantiosta. Kun selkä on suorassa ja rangassa on luonnollinen asento, itsensä kannattelu on paljon helpompaa. Koska keho tottuu myös huonoon asentoon, oikean asennon löytämiseen voi aluksi mennä aikaa, Lehmuskoski muistuttaa.

Myös lihaksilla on tärkeä merkitys kehon kannattelussa. Passivoituneita lihaksia voi onneksi herätellä uudelleen.

– Istumme liikaa, vaikka ihmisen tarkoitus on liikkua eri tavoin joka päivä. Sen ei tarvitse olla jatkuvaa hikijumppaa, sillä myös hyötyliikunnalla on merkitystä. On tärkeää, että jokainen löytää omat tapansa liikkua, olipa kyseessä kävely, kuntosaliharjoittelu, uinti, porraskävely tai pilates, fysioterapeutti OMT Marcus Englund sanoo.

Asiantuntijat vinkkaavat

Kiinnitä huomiota työskentelyasentoihisi. Missä tilanteessa käytät älylaitteita ja millaisessa asennossa? Pyri huomioimaan selkärangan, hartioiden ja niskan asento ja korjaa niitä tarvittaessa.

Tauota työtä. Istu tietokoneella maksimissaan kaksi tuntia kerrallaan. Seiso, kävele ja taukojumppaa välillä. Taivuta selkärankaa eteen, taakse ja sivuille. Pyörittele hartioita edestakaisin ja käännä päätä puolelta toiselle. Jos hyvä flow vie mukanaan, etkä muista taukoa, laita hälytys puhelimeesi kahden tunnin välein.

Kuuntele kehoasi. Opettele tunnistamaan mitä kehosi tarvitsee: venyttelyä, lepoa, hikijumppaa vai metsässä samoilua. Muista myös palautuminen!

Liiku säännöllisesti ja monipuolisesti. Hikijumppa 1–2 kertaa viikossa ei riitä, jos olet muina päivinä passiivinen. Ota hyötyliikunta osaksi arkea; kävele tai pyöräile töihin ja kauppaan, venyttele ja valitse hissin sijaan portaat. Hyötyliikunta muodostuu pienistä palasista – ja jokaiselle löytyy toimivat tavat tehdä arjestaan liikkuvampaa.

Älä anna periksi kivulle. Jos kärsit jatkuvista kivuista ja sinulla on jäykkä olo, käänny kehonhuollon ammattilaisen, kuten fysioterapeutin tai osteopaatin puoleen. Hän voi auttaa selkärangan luonnollisen asennon ja liikeratojen löytämisessä ja opastaa liikkumisessa. Myös hieronnasta voi olla apua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat