LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Mielipidevastine: Kuntien valta on rajallinen kaavoitus- ja lupa-asioissa

Nurmijärvi on mukana valtakunnallisessa selvityksessä, jossa pohditaan emätilaperiaatteen kehittämistä. Toisaalta mietitään vaihtoehtoisia tapoja yhdenvertaisen kohtelun toteuttamiseksi.

Kimmo Lehtiö peräänkuuluttaa kuntien valtaa kaavoitusasioissa. Kunnilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valta päättää paitsi siitä, mitä alueita kaavoitetaan ja milloin, myös kaavan sisällöstä. Tämä valta ei ole kuitenkaan rajaton, vaan sitä rajoittavat maankäyttö- ja rakennuslain kaavojen sisältövaatimukset. Niin kaavoitukseen kuin lupahallintoon kuuluu yhdenvertainen kohtelu, ja sitä edellyttävät sekä perustuslaki että hallintolaki.

Maankäyttö- ja rakennuslain perusajatus on, että rakennetaan suunnitellusti eli alueelle laaditun kaavan mukaisesti. Jos alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa, niin tietyin edellytyksin voidaan sallia rakentamista suunnittelutarveratkaisuin. Kaavan mukaisesti voidaan sallia enemmän rakentamista kuin suunnittelutarveratkaisuin ilman kaavaa. Asemakaavoitetun alueen ulkopuolella suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamisten osalta lupaharkinnassa tarkastellaan kyläalueilla ja niitä ympäröivällä maaseudulla sekä asemakaavoitettujen alueiden lievealueiden osalta eri asioita.

Kunnassa tehdään myönteisiä suunnittelutarveratkaisuja maaseutualueiden yleiskaavojen mukaisesti ja myös muilla alueilla lupaedellytysten täyttyessä. Suunnittelutarveratkaisuin myöntämisen edellytykset on määrätty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kyseessä on oikeusharkinta, mikä tarkoittaa, että lupa on myönnettävä edellytysten täyttyessä. Toisaalta tämä tarkoittaa, että lupaa ei saa myöntää, jos yksikin edellytys puuttuu. Normien tulkinnassa käytetään harkintaa, koska normit ovat joustavat.

Lupapäätösten maankäyttö-ja rakennuslain mukaiset rakentamiseen tai rakennuspaikkaan liittyvät perustelut ovat myös merkittävä osa niin luvan hakijan kuin muiden oikeusturvaa. Perusteluilla on suuri merkitys etenkin silloin, jos joku valittaa lupapäätöksestä. Valitustilanteessa kumoutuu niin myönteinen kuin kielteinen päätös, mikäli sen perustelut eivät ole lain mukaiset.

Yhdenvertaisen kohtelun tarkastelussa on käytetty emätilaperiaatetta, joka on oikeuskäytännössä hyväksytty tapa arvioida yhdenvertaisen kohtelun toteutumista lupapäätöksissä. Emätilaperiaatteella tarkoitetaan yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen arviointia tilajaotushistorian ja emätilalle jo rakennetun määrän avulla. Valtakunnan tasolla ollaan pohtimassa, miten emätilaperiaatetta voidaan kehittää ja samalla etsitään sille vaihtoehtoa. Olennaista on johdonmukainen lupakäytäntö, ja sen mahdollinen muuttaminen tulee tehdä harkitusti arvioiden sen vaikutukset mm. voimassa olevien maaseudun yleiskaavojen suhteen. Nurmijärvi on mukana tässä valtakunnallisessa selvityksessä, eli meillä on eturivin paikka olla tuomassa esiin kuntatason näkökulmia.

Jouko Lehtonen

Tekninen johtaja

Anita Pihala

yleiskaavapäällikkö

Nurmijärven kunta

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet