Johtamisaktivisti Toni HinkkaKirjoittaja toimii suomalaisten johtajien mentorina.

Kolmiolääke haluttomuuteen - Kuinka onnistua, vaikkei yhtään hotsittaisi

Saman aamun aikana kaksi ihmistä lähestyi minua erikseen samalla ongelmalla. Siipi maassa, ei nappaa, ahdistaa – juuri nyt, kun pitäisi saada hirveän paljon aikaan. Mikä neuvoksi?

Toinen heistä nelikymppinen tuoreehko yrittäjämies: Kauppaa pitäisi taikoa, mullistavia tarvitsisi keksiä. Toinen täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleva tyttö lukion loppusuoralla: Kirjoituksiin pitäisi lukea, kavereista ei saisi erkaantua.

Voisin lisätä itsenikin tähän listaan. Kokenut viisikymppinen yrittäjä, joka yrittää ymmärtää bisnesmaailman nopeaa muuttumista ja muuttaa itseään siinä mukana. Kyllä, välillä ahdistaa ihan hemmetisti. Se joka väittää, ettei koskaan päätä purista tai veltostuta, valehtellennee.

Mikä siis neuvoksi, että voittaa alakulon ja alkaa saada tuloksia aikaiseksi?

Teistä muista en tiedä, mutta itselläni ovat toimineet ainakin seuraavat keinot:

  1. Ensimmäisenä tulee mieleen liikunta. Moneen murheeseen olen määrännyt itselleni parituntisen matalahkosykkeisen lenkin. Jotenkin kummasti mahdottomasta tulee mahdollinen ja ahdistavasta autuaaksitekevä, kun endorfiinit jylläävät aivoissa. Vilkastunut verenkierto tuntuu parantavan älykkyyttäkin kuten Pelle Pelottomalla Pikku Apulainen.
  2. Toisena apuna minulle toimii vuorovaikutus. Yksin jos murehdin asioita, ne vain kasvavat ja möykkyyntyvät. Kun saan vaihtaa ajatuksia erilaisten ihmisen kanssa, juolahtaa itsellekin mieleen kaikennäköistä kivaa ja uutta. Näkökulma-avaruus laajenee. Kaikkien kanssa tämä ei toki toimi. Ajatustenvaihtokemioiden pitää sopia yhteen.
  3. Kolmas keino on tekemään ryhtyminen. Vaikkei tietäisi ihan varmasti, mitä kannattaisi tehdä, maksaa usein vaivan tehdä edes jotain oletettavasti hyödyllistä. Se voi johtaa johonkin aidosti toimivaan tai voi toimia sytykkeenä jollekin vielä tärkeämmälle tekemiselle.

Sohvan pohjalla yksin kattoon tuijottelu ei nyt ainakaan johda mihinkään hyvään, ellei sitten ole tarpeellisesta palautumishetkestä kysymys.

Välillä on tarpeen pysähtyä miettimään, mutta jos ryhtymisen rupeamisen pohtimisen haaveilusta alkaa tulla päätyö, saattaa jotain olla pielessä.

Toni Hinkka

Kirjoittaja taistelee toisinaan laiskuuttaan, toisinaan työnarkomaniaansa vastaan

 

Johtamisaktivisti Toni Hinkka

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet