LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Mielipide: Valkjärven kylä suree palanutta kouluaan – "Koulun henki kuoli rakennuksen myötä"

Valkjärven vanha koulurakennus paloi korjauskelvottomaksi aamuyöllä 28. lokakuuta.

Riikka Laine

Valkjärven lähes satavuotias koulu tuhoutui käyttökelvottomaksi tulipalossa 28.10.2019. Lähes 70 koulun oppilasta, heidän vanhempansa, koulun henkilökunta, lukematon määrä koulun entisiä oppilaita ja Valkjärven kyläläisiä surevat palanutta kouluaan.

Oma lapseni on oppilaana Valkjärven kyläkoulussa ja tapahtunut on järkyttänyt suuresti perhettämme. Koulun menetys on ollut tragedia koko kyläyhteisölle, sillä koulu on ollut kylällemme enemmän kuin oppilaitos.

Koulu on toiminut kyläyhteisön kokoontumis- ja harrastuspaikkana, siellä on vietetty lukuisia juhlatilaisuuksia ja vietetty aikaa yhdessä.

Koulu on toiminut yhteisön liimana ja sydämenä ja olemme olleet ylpeitä koulustamme.

Vanhempainyhdistyksen tuella kouluun on hankittu harrastusvälineitä, opiskelua tukevia materiaaleja ja muun muassa rakennettu luistelukatos.

Haluan tällä kirjoituksella kertoa, millaiset seuraukset lapsemme arkeen kyläkoulun palolla on ollut.

Perheemme on muuttanut Nurmijärven Valkjärvelle vuonna 2012 juuri kyläkoulun vuoksi. Halusimme turvata lapsellemme puhtaan huoneilman jossa opiskella ja turvallisen maalaiskoulun oppimisympäristön, jossa lapset ja aikuiset tuntevat toisensa.

Lapseni on nauttinut koulunkäynnistä kyläkoulussa. Opetus on ollut ammattitaitoista ja oppimistulokset ovat olleet hyvät.

Lapset tunsivat toisensa ja opettajat, arki oli ennakoitavaa ja turvallista ja mikä tärkeintä, lapsi viihtyi koulussa ja nautti opiskelusta.

Koulussa opiskelu oli monimuotoista ja oppimista tapahtui myös toiminnallisen tekemisen kautta. Koulumatkat sujuivat pyöräillen ja kävellen. Kouluun lähdettiin innokkaana ja koulupäivän jälkeen lapseni palasi kotiin iloisena ja koulupäivään tyytyväisenä.

Oppilaat ovat edustaneet Valkjärven koulua erilaisissa tapahtumissa, esimerkiksi koulujen välisissä sählyturnauksissa ja uintikarnevaaleissa.

Syyslomalla lapseni luokan oppilaat opettelivat neulomaan, lankakerät ja puikot odottivat koulussa haastavampaa neulomistyön aloittamista.

Maanantaina 28.10 saimme tiedon, ettei koulua enää ole. Pulpetteihin jäivät kirjastosta lainatut kirjat, joita luokassa oli yhdessä luettu. Lukematta jäi vain viimeinen luku, jota kaikki olivat odottaneet yhdessä loppuun luettavaksi.

Samoin pulpetteihin jäivät oppikirjat, lankakerät ja puikot, neulontatyöt, kirjastokortit, kirjat, vihot, kynät, kumit, penaalit ja lukematon määrä lapselle tärkeitä pieniä tavaroita.

Naulakoihin jäivät kumisaappaat, jumppapussit, toppahanskat, vaihtovaatteet, sisäkengät.

Lasten lelut ja discoon varatut herkut tuhoutuivat, samoin opettajien opetusmateriaalit ja –välineet, todistukset ja lasten askartelut. Vuosien varrella tärkeäksi muodostuneet lapsilta saadut lahjat lakkasivat olemasta.

Materiaalinen on korvattavissa, mutta mitä muuta lapsemme menettivät? Lapseni on surrut sitä, että enää emme edusta Valkjärven koulua koulujenvälisissä tapahtumissa. Enää ei ole oppilaskuntaa, ei meidän porukkaa, eikä meidän itse koristeltua luokkaa.

Luokan ja koulun henki kuoli koulurakennuksen myötä, samoin lapseni turvallisuuden tunne koulua kohtaan.

Lasten tutut välituntileikit eivät onnistu tilapäiskoulussa, jossa piha on toinen ja välituntileikit erilaiset. Yhtäkkiä ympärille on tullut vieraita lapsia ja aikuisia ja tuttu ja turvallinen on poissa.

Lapseni arki on murtunut yllättäen, lapsen ilo ja tyytyväisyys on muuttunut suruksi, itkuksi ja epävarmuudeksi tulevaisuutta kohtaan.

Tulipalon myötä kyläkoulun oppilailta mureni arjen lisäksi myös identiteetti Valkjärven kyläkoululaisina.

Olemme saaneet Uotilan koulusta jumppasalin käyttöömme, jossa voimme aloittaa koulutyömme väliaikaisesti.

Tulevaisuudesta meillä ei ole tietoa, mikä tuo epävarmuutta ja pelkoa tulevaisuutta kohtaan.

Miten lapseni oppii uuden koulutien, onko koulumatka turvallinen, kiusataanko häntä, missä koulua jatkossa käydään, miten tilanne vaikuttaa kouluviihtyvyyteen ja koulumenestykseen, miten tuen lastani tämän valtavan menetyksen ja surun käsittelyssä, miten me aikuiset jaksamme, nämä ovat vain muutamia kysymyksiä, joita minulla vanhempana nyt on.

Haluan omasta puolestani kiittää niitä lukuisia tahoja, jotka ovat auttaneet kouluamme ja sen oppilaita tässä vaikeassa tilanteessa.

Uotilan koulu ja useat yritykset ja tahot ovat tarjonneet apuaan, jotta lapsille saadaan järjestymään edes välttävät koulunkäyntiedellytykset.

Nurmijärven kunnan päättäjien käsissä on valkjärveläisten lasten tulevaisuus ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön palauttaminen.

Toivon, että Nurmijärvi lunastaa odotuksemme lapsiystävällisestä maalaiskunnasta ja saamme uuden kyläkoulun Valkjärvelle, jossa lapsemme voivat turvallisesti oppia ja kasvaa osana yhteisöään.

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet