Anneli Jäätteenmäki

Ruuan alkuperä esiin

Ranskalaiset elävät syödäkseen. Me suomalaiset syömme elääksemme.

Intohimoinen suhtautuminen ruokaan heijastuu siihen, miten ruuan koemme. Ruoka on enemmän kuin ravintoa. Kun ranskalainen menee lounaalle, hän käyttää siihen puolitoista tuntia. Suomalainen kauhoo mahansa täyteen noutopöydästä puolessa tunnissa.

Ei ole sattumaa, että myös ruuan alkuperä kiinnostaa ranskalaisia. Ranska ja useat muut maat ovat parhaillaan säätämässä kansallisia, EU-lainsäädäntöä täydentäviä lakeja, jotka velvoittavat yritykset kertomaan ruokavalmisteidensa alkuperän nykyvaatimuksia laajemmin. Komissio on myöntymässä Ranskan vaatimukseen, kunhan hanke on kokeilu ja kestoltaan rajoitettu. Suomi voisi seurata Ranskan esimerkkiä.

Meillä kaikilla on kuluttajina oikeus tietää mistä ostamamme ja syömämme ruoka tulee. Eurooppalainen keskustelu aiheesta kiihtyi muutaman vuoden takaisen skandaalin jälkeen, kun hevosenlihaa löytyi elintarvikkeista, joissa sitä ei pitänyt olla.

Euroopan parlamentissa on vaadittu jo pitkään nykyistä lainsäädäntöä tiukempia alkuperien merkitsemistä erilaisiin elintarvikkeisiin. Kannatan tätä vaatimusta.

Alkuperämerkintöjä laadittaessa tulee luonnollisesti ottaa huomioon niiden kustannustehokkuus ja toteuttamiskelpoisuus. Tiukat merkinnät ovat kilpailuetu asiansa hyvin hoitaville tuottajille ja yrityksille.

Puolustan tiukkaa sääntelyä elintarvikeasioissa. Ruuan puhtaus ja turvallisuus on tärkeää. Jotkut näkevät ruuan alkuperälainsäädännön vaatimisen EU:n yhteismarkkinoiden rapauttamisena. Minä en.

Minusta elintarvikkeiden alkuperämerkinnät eivät ole vaaraksi kaupankäynnille ja yhteismarkkinoille. Alkuperämaan ilmoittaminen ei ole kaupan este.

Selkeät ja kattavat alkuperämerkinnät lisäävät ruuantuotantoketjujen avoimuutta. Ne antavat kuluttajalle mahdollisuuden ostaa lähellä tuotettua ruokaa. Meillä Suomessa on tästä hyviä esimerkkejä. Joissain lihapakkauksissa lihan alkuperä kerrotaan tilatasolle asti.

Kuluttajien toiveita kuunteleva lainsäätäjä tunnustaa EU:n moninaisuuden ja kunnioittaa ihmisten halua saada tietoa ostamistaan tuotteista. EU ei murene tekemällä ero saksalaisen ja ranskalaisen juuston välille. Kyse on valinnanvapaudesta.

Anneli Jäätteenmäki

Kommentit (7)

Kommentit

Anneli on palanut kertomaan

Anneli on palanut kertomaan tulevista EU:n ruokatottumuksista ja varsinkin sen valinnan vapaudesta ansalaisilleen... :-) -tähän on näköjään liitetty ruuan puhtaus ja muutamia lainsäädäntöjä maalle, joka oikeasti on ajettu pikkuhiljaa järjestelmällisesti pois omavaraisuudestaan. - ja jonka on pakko ruveta todella tottumaan Ranskalaiseen tai Saksalaiseen juustoonkin, kun Mavi:n järjestelmähäiriöt on myös vihdoin korjattu, maatalous tuotantoa täällä kuitenkin edelleen näivettäen.

Voisiko saada myös

Voisiko saada myös hintamerkinnän, josta käy ilmi, kuinka monta prosenttia hinnasta on tuotantokustannuksia, kansallista tukea, EU:n tukea ja kaupan osuus?

Et saa vastausta . Maksamme

Et saa vastausta . Maksamme hirvittävät kansalliset tuet, yhteisestä kassasta eli myös meiltä rahastetut EU: tuet mutta ruoka senkun kallistuu. Suomessa on kalleinta syödä kotimaista ruokaa . Maatalousyrittäjät elää kuulemma ahdingossa ? Valittavat jatkuvasti , missään en ole nähnyt köyhää maanviljelijää tai karjan kasvattajaa . Leipäjonoissa ei kuulemma näy , eikä näy sossussakaan ? Olisikin kiva saada tietää miten kallista meidän kotimainen ruoka ostajalle onkaan kun maksamiemme tukien osuus lisättäisiin hintaan.

Soili Nurminen

PohjoisKorean johtajat syövät

PohjoisKorean johtajat syövät vain maailman parasta possun lihaa, eli tuontimaaksi on valittu Tanska.

Suomalainen possu on parasta,

Suomalainen possu on parasta, mutta Tanskalainen arvostetuinta, jos ei välitä antibioottien liikakäytöstä. Tanskassa possuile annetaan kolme kertaa enemmän antibiootteja kuin Suomessa. Siksi MRSA-bakteerit onkin siellä yleisempiä.

Valtaosalla markettien

Valtaosalla markettien kuluttajista on vain yksi tavoite ruokaostoksilla, halpaa pitää saada ja paljon. Ihan sama missä ja millä myrkyillä ruoka on tuotettu. Ei Suomalaisetkaan maanviljelijät täysin puhtaita pulmusia ole, mutta täällä sentään jkl valvonta pelaa. Markkinoilta vedetään tuotteet, jotka eivät ole huolella merkittyja ja täytä kriteereitä. Joten suosi Suomalaista, ei ole turha hokema. Mieluummin syön kolme hyvää maukasta ja Suomalaista maanviljelijää rahoittavaa porkkanaa, kuin ämpärillisen jossakin, missä lie, miten lie tuotettua. Ja sikaa en osta koskaan misään muodossa, se on ihmisravinnoksi kelpaamatonta. Aina.

Souomessa tuotetun ruuan

Souomessa tuotetun ruuan valvonnastakaan niin takuuseen menisi, jos eilinen myynnistä pois pois vedetty hiekkaa sisältävä hiivaleipä on tehtaan viallisesta leikkuuterästä tullut. Asiasta kolmanteen, US Food and Drug Admistration ei huhujen mukaan anna kansainvälistä markkinointilupaa, ellei tuote sisällä nanobotteja, jotka keräävät tietoa geeniruuan aiheuttamista DNA- muutoksista tuoteen käyttäjässä. Tämähän voi olla sitä todellista Venäjän trollitehtailua. Mene ja tiedä, sillä joka tapauksessa nämä "bugit" kehossasi on hyvälaatuisia ja hyvää asiaa edistämässä, kun ne ovat sivistyneiden länsi maiden liikkeelle laskemia. - eikä Eurooppa tietenkään tällaiseen mukaan lähtisi.

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet