Paikalliset

Päijänne-tunneli tuo vettä yli miljoonalle asukkaalle – myös Nurmijärvi alkaa hyödyntää tunnelin vettä

Keski-Uudenmaan veden käyttöpäällikkö Tuomas Turunen ja toimitusjohtaja Kari Korhonen Korpimäen pumppaamon pumppuhallissa Nurmijärvellä. Vasemmalla kulkeva putki tulee suoraan Päijänne-tunnelista.

Sauvo Jylhä

Korvat menevät lukkoon, kun laskeudumme Keski-Uudenmaan veden toimitusjohtajan Kari Korhosen ja käyttöpäällikkö Tuomas Turusen kanssa syvälle suomalaiseen kallioperään. Olemme Korpimäen pumppaamolla Nurmijärvellä, lähellä Tuusulan rajaa.

Alhaalla oleva pumppuhalli on 56 metrin syvyydessä maan pinnan alapuolella. Siellä jykevän seinän takana kulkee tarunhohtoinen Päijänne-tunneli.

Tunnelista tulevissa paksuissa ruskeissa putkissa virtaa Päijänteestä ammennettua vettä, jota pumpataan täältä kohti maanpintaa. Jylinä on korvia huumaava.

Päijänne-tunneli on noin 120 kilometrin mittainen valtava rakennelma, joka otettiin käyttöön vuonna 1982.

Tunneli saa nimensä mukaisesti alkunsa Päijänne-järven eteläpäästä, Asikkalanselältä. Vesi otetaan tunneliin 200–300 metrin etäisyydeltä rannasta noin 25 metrin syvyydestä.

Ensin vesi menee 50 millin reikäkoon suodattimen läpi, sitten kymmenen millin ja lopuksi 0,57-millisen suodattimen läpi. Tihein silmäkoko määräytyi mateen mädin koon mukaan, jotta tunneliin ei muodostuisi madekantaa.

Harjussa vesi puhdistuu bakteereista, viruksista ja alkueläimistä.

Tunnelissa kulkeva vesi on käytännössä järvivettä. Kun vesi ehtii Asikkalanselältä Nurmijärvelle, Korpimäen pumppaamolle, se on kulkenut tunnelissa jo useita päiviä. Koko 120 kilometrin mittaisessa tunnelin päästä päähän vesi virtaa noin yhdeksän päivää.

Korpimäeltä vesi pumpataan noin neljän kilometrin päässä olevalle Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokselle Tuusulaan. Siellä vettä aletaan käsitellä, jotta siitä saataisiin juomakelpoista vettä Keravan, Järvenpään, Tuusulan ja Sipoon asukkaille.

– Ensin vesi imeytetään harjuun 4–8 viikoksi. Siellä vesi puhdistuu bakteereista, viruksista ja alkueläimistä ja sekoittuu pohjaveteen. Lopullisessa hanavedessä on noin 70 prosenttia Päijänteen vettä ja 30 prosenttia pohjavettä, Kari Korhonen kertoo.

Harjusta vesi pumpataan vedenkäsittelylaitokseen.Sen jälkeen vesi alkaloidaan eli sen pH-arvoa nostetaan kalkkikivisuodatuksella.

– PH-arvo nostetaan lähelle 7:ää eli neutraalia. Muuten vesi olisi hapanta ja syövyttäisi nopeammin vesiputkia. Ihmisvatsa kestäisi kyllä hapantakin vettä, Tuomas Turunen selittää.

Lopuksi vettä käsitellään vielä ultraviolettisäteillä. Käsittelyn tarkoituksena on varmistaa veden puhtaus. Sen jälkeen vesi lähtee Jäniksenlinnasta kohti jäsenkuntien vesijohtoverkostoja ja loppukäyttäjiä.

Keski-Uudenmaan veden alueella eli Järvenpäässä, Keravalla, Tuusulassa ja Sipoossa vesihuoltoon on liittynyt noin 126 000 asukasta. Kaikkiaan Päijänne-tunnelin vettä käyttää yli miljoona suomalaista, sillä vettä käyttävät myös Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Hyvinkään ja Kirkkonummen, asukkaat. Myös Nurmijärvi on aloittamassa tuotannon Päijänne-tunnelin vedestä.

Päijänne-tunnelin omistaa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy. Sen tehtävänä on raakaveden toimittaminen osakkeenomistajille, jotka ovat alueellisia vesilaitoksia. Päijänne-tunnelissa kulkevaa raakavettä käsitellään eri alueilla eri tavoin, ennen kuin vesi päätyy talousvetenä loppukäyttäjille.

– Pääkaupunkiseudulla ei ole mahdollista imeyttää raakavettä harjuun, minkä vuoksi siellä käytetään kemikaaleja veden puhdistamiseen, Tuomas Turunen tietää.

Pääkaupunkiseudun kaupunkeihin toimitettavaa vettä käsitellään Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksilla. Siellä veteen lisätään muun muassa ferrisulfaattia, otsonia, hiilidioksidia ja klooria, jotta kaikki orgaaninen aines saataisiin poistettua Päijänne-tunnelin vedestä.

Jokainen suomalainen kuluttaa nykyisin keskimäärin 140 litraa vettä vuorokaudessa. Kotitalouksien vedenkulutus on viime vuosikymmeninä vähentynyt koko ajan muun muassa vähemmän vettä käyttävien kodinkoneiden ansiosta.

Päijänne-tunnelin alueella kulutus on kuitenkin jopa hieman kasvanut, koska Etelä-Suomeen pakkautuu koko ajan lisää ihmisiä ja paljon vettä käyttäviä yrityksiä.

Kaikkialla Päijänne-tunnelin vaikutusalueella lopputuloksena on kuitenkin äärimmäisen puhdasta talousvettä. Eteläsuomalaisen kodin hanasta tulee vettä, joka laadultaan kestää vertailun parhaimpiinkin pullotettuihin vesiin.

– Puhdas vesi pysyy puhtaana, kun se juoksee. Jos vesi jää paikoilleen, siihen tulee ennen pitkää saostumia, ja silloin erilaisten kasvustojen mahdollisuus nousee, hymyilee Keski-Uudenmaan Veden toimitusjohtaja Kari Korhonen.

6 ala-asemaa

Päijänne-tunneliin käyttöön liittyviä ala-asemia ovat:

Asikkalanselän vedenottamo

Kalliomäen voimalaitospumppaamo Hausjärvellä

Korpimäen pumppaamo Nurmijärvellä

Ylästön sulkukeskus tunnelin eteläpäässä.

Päijänne-tunneli päättyy Helsingin ja Vantaan rajalla sijaitsevan Silvolan tekojärven luo, jonka eteläpuolella sijaitsee Pitkäkosken vedenpuhdistamo.

Lisäksi louhittiin jo alussa Teuronjoen pumppuhalli pohjoispäähän sekä Tuusulan Rusutjärven pumppuhalli.

Kalliomäen tunnelivoimalaitoksella Päijänne-tunnelin vedenpaineella tuotetaan vuodessa 6–7 GWh sähköä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Korkein hallinto-oikeus päätti: Pohjavesialueella Raalassa saa tehdä imeytyskokeita17.1.2018 06.30
Teilinummen tekopohjavesihanke esillä Nukarilla28.10.2014 10.34
Altian Rajamäen tehdas ylpeilee maailman parhaisiin kuuluvalla pohjavedellä – "Sen avulla voi erottaa tuoteväärennökset"30.8.2018 06.35

Kommentit (1)

Kommentit

Ihan kiva. Joku voisi sanoa

Ihan kiva. Joku voisi sanoa Nurmijärven elävän yli varojensa suhteessa luontoon kun oma pohjavesi ei riitä.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat