Puheenaihe

Luontojärjestöt: "Tilanne on hälyttävä"

Lajien uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet merkittävimmin metsäelinympäristöjen muutokset, jotka ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille. Sipoonkorven kansallispuistossa metsä on luonnontilassa.

Riitta Ketola / arkisto

Ympäristöjärjestöt pitävät uhanalaisten eliölajien kartoituksen tuloksia hälyttävinä.

Kartoituksen mukaan uhanalaisten eliölajien määrä on kasvanut Suomessa. Nyt joka yhdeksäs eliölaji on uhanalainen.

– Sanoma on äärimmäisen hälyttävä. Lajien uhanalaistuminen ja luonnon köyhtyminen on jatkunut, ja kurssi on käännettävä nyt heti. Pelissä on myös ihmisten hyvinvointi, sillä elämämme rakentuu luonnon monimuotoisuuden varaan, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

– Poliitikoilla on päävastuu lajien uhanalaistumisesta. Keinot uhanalaisten lajien auttamiseksi ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta suunnitelmien toteuttamiseen ei ole varattu riittävästi rahaa ja henkilöstöä. Luonnonsuojelun rahoitusta on kasvatettava moninkertaiseksi, jotta jo laaditut suunnitelmat voidaan panna toteen.

Samoilla linjoilla on Suomen luonnonsuojeluliitto:

– Seuraavan hallituksen tulee lisätä luonnonsuojelun rahoitusta. Luonnonsuojeluliitto on esittänyt 100 miljoonaa vuodessa lisää luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen, sanoo liiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Liitto huomauttaa, että kartoituksen mukaan huonoiten menee metsien ja perinnebiotooppien lajeilla.

– Suomalaista metsätaloutta markkinoidaan kestävyydellä, mutta selvitys osoittaa muuta, toteaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) tulkitsee kartoitusta siten, ettei uhanalaistumista ole vielä täysin saatu pysäytettyä. Liitto sanoo olevansa jatkossakin sitoutunut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

– METSO-ohjelma on ollut toimiva metsäisten elinympäristöjen suojelun väline, joten sitä on jatkettava ja sen rahoitus on turvattava, toteaa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Sen rinnalle liitto kaipaa vastaavaa vapaaehtoisuuteen ja oikeudenmukaiseen korvaukseen perustuvaa toimintaohjelmaa suoluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

– Myös perinnebiotooppien hoitoon on oltava riittävät kannustimet, Pietola huomauttaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Suomen luonto köyhtyy – Joka yhdeksäs eliölaji on uhanalainen9.3.2019 07.15

Kommentit (7)

Kommentit

Miksi kukaan ei tee mitään?

Miksi kukaan ei tee mitään? Painetaan lisää rahaa jos seinästä loppuu...

Kukaan ei ole kiinnostunut

Kukaan ei ole kiinnostunut valtaosa syö kotona Wolttin tuomaa ruokaa ja roikkuvat nettissä ja ovat täysin vieraantuneet luonnosta.

Teette turhaa työtä, sillä

Teette turhaa työtä, sillä perimmäinen missionne tiedetään. Ympäristöjärjestöt ovat menettäneet uskottavuutensa ajat sitten.

Täysin turha selvitys, kuinka

Täysin turha selvitys, kuinka kukaan järjissään oleva voi väittää, että ihminen voisi millään lailla vaikuttaa luonnon kehittymiseen, nythän jo tämä ns. ilmastonmuutos muuttaa lajien elinolosuhteita ja eliöiden elinmahdollisuuksia sitä vauhtia että ihminen ei pysy millään mukana. Nämä suojelujärjestöt ajavat noilla tutkimuksilla vain ne. totaalisuojelun jatkamista ja laajentamista edelleen yksityismetsiin ja uutena nyt yrittävät vaikuttaa metsien käytön määrään ( lue suomeksi= yritttävät lopettaa jollain aikavälillä kokonaan metsien hyötykäytön ) Metsänomistajien tulee olla nyt tarkkana vaaleissa ettei maahan synny ns. punavihreää hallitusta , joka takuuvarmasti vihreiden, vassareiden ja myös demarien nuorisosiiiven johdolla supistaa metsien hakkuumääriä ja sitä kautta aiheuttaa uusien metsäteollisuushankkeiden pysähtymisen ja suurta työttömyyttä metsä- ja konepajateollisuuteen ja metsätalouden omiin työpaikkoihin. Olkaa tarkkana.

"aiheuttaa

"aiheuttaa metsäteollisuushankkeiden pysähtymisen ja suurta työttömyyttä metsä- ja konepajateollisuuteen ja metsätalouden omiin työpaikkoihin." Näitä tekstejä siteerataan 2070-luvulla, kun ihmetellään miten mitättömillä perusteilla edelliset sukupolvet tuhosivat elinolomme maapallolla.

Mitä väliä jos vaikkapa

Mitä väliä jos vaikkapa Saimaannorppa häviää. Tilalle olemme saaneet Somaleita, Afgaaneita ja muita tilalle. Paljon enemmän heistä on iloa kuin harvoin nähtävästä Norpasta Saimaan takamailla.

Vanhojen metsiemme arvoa ei

Vanhojen metsiemme arvoa ei ole vielä tiedostettu. Emme voi koskea etenkään niihin. Metsähallitus on antanut kaatolupia alueille, jotka ovat ylitetty reilusti ja rankaisematta. Toimimme edelleen samankaltaisesti kuin maailmalla sademetsien ”hoidossa”. Palapalalta hieman nakertaen, jljellä on vielä 10%. Lähi-ja virkitysmetsämme ovat meidän kaikkien hyvinvoinneillemme oleellisia. Hakkuita ei kannattaisikaan lisätä, vaan puusta saatavaa hintaa. Puuta saadaan kannattavasti myös ilman avohakkuita. Olen/olin itse metsänomistaja. Koskaan en kuitenkaan ole ymmärtänyt joidenkin tahtoa lisätä väestömme määrää tuomalla sitä maahamme, se ei ole ainakaan luonnonsuojelua. Ne ketkä näin haluavat, voivat itse sitoutua maksamaan myös aiheutuvat kulut ja etenkin taas piakkoin lisääntyvät työttömyyskulut.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat