Puheenaihe

Kansanedustajat istuvat usein myös kotikuntansa valtuustossa – nyt eduskuntaan mielivistä 40 prosenttia on myös kunnanvaltuutettu

Ehdokkaista 165 on istuvia kansanedustajia, kaksi europarlamentaarikkoa ja 990 kunnanvaltuutettua.

Kansanedustajan ja kunnanvaltuutetun toimien välillä koeta olevan eturistiriitaa.

Jussi Vehkasalo

Kevään eduskuntavaaleissa äänestäjillä on valittavanaan yhteensä 2 468 ehdokasta. Heistä neljäkymmentä prosenttia on kartalla ainakin kotikuntansa asioista, koska on tullut valituksi valtuustoon vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Valtuutetun pesti on taustalla suunnilleen yhtä monella istuvalla kansanedustajalla: heistä 41 prosenttia toimii myös valtuustossa.

Kuntaliitto on laskenut, että nyt ehdokkaista kunnanvaltuutettuja on 990, istuvia kansanedustajia 165 ja europarlamentaarikkoja kaksi.

–Kansanedustajan tehtävät kiinnostavat kuntien luottamushenkilöitä, ja kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

Yhteensä ehdokkaat edustavat 257 kuntaa. Kunnanvaltuutettuja on ehdolla 220 kunnasta.

Kansanedustajaksi ehdolla olevat kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin SDP:tä (155), Kokoomusta (153), vihreitä (131), keskustaa (127), perussuomalaisia (133) ja Vasemmistoliittoa (111).

Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten valtuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 56 eli 66 prosenttia valtuutetuista. Vantaalla, Jyväskylässä, Tampereella, Espoossa, Oulussa, Turussa, Porissa, Kuopiossa ja Lahdessa ehdolle eduskuntavaaleihin on lähtenyt kolmekymmentä prosenttia kunnanvaltuutetuista.

Kesäkuussa 2017 alkaneen valtuustokauden alussa valituista kunnanhallituksen puheenjohtajista 41 ja valtuuston puheenjohtajista 65 on asettunut ehdolle eduskuntavaaleissa. Ehdolla on myös lähes kahdeksankymmentä muuta valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistoon kuuluvaa kunnanvaltuutettua.

Ehdolla olevista 165 kansanedustajasta 142 toimii myös kunnanvaltuutettuna. Ehdolla olevat europarlamentaarikot ovat hekin myös kunnanvaltuutettuja.

– Todennäköisesti myös tulevassa eduskunnassa suurin ryhmä tulee olemaan ”kuntapuolue”, sillä kolmella viimeisellä eduskuntakaudella useampi kuin 150 kansanedustajaa on istunut samanaikaisesti oman kuntansa valtuutettuna, Pekola-Sjöblom arvioi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (2)

Kommentit

Tämä monella jakkaralla

Tämä monella jakkaralla suhmurointi pitäisi kieltää lailla, mutta milläs sen lain saat aikaiseksi, kun päättäjistä useimmat roikkuvat ja keikkuvat jakkaroiden välissä. En voi käsittää sellaisen kansaedustajan moraalia, joka kehtaa olla samaan aikaan eduskunnassa ajamassa kuntien rahoitusta alas, kun itkee valtuustossa rahojen niukkuutta. Tällainen toiminta on sauomalaisen korruption käyteaine. Sen minä vielä käsitän, että kansanedustaja voi toimia kunnan lautakunnassa, mutta että valtuustossa tai hallituksessa, sitä en jaksa käsittää. Tässä on kyseessä aivan selvä esteellisyys, mutta kun maan tapa on mikä on.

Ensimmäisenä pitäisi kieltää

Ensimmäisenä pitäisi kieltää kunnan työntekijöiden toimiminen oman kunnan luottamuselimissä päättämässä itseään koskevista asioista.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat