Paikalliset

Nurmijärven tilinpäätös 12 miljoonaa alijäämäinen – kunnan taloudessa ryhtiliikkeen aika

Kunnan kova investointitahti näkyy nyt 12 miljoonan alijäämänä.

Kunnanjohtaja Outi Mäkelä tarjosi kunnan tilinpäätösinfossa tiukan taloustilanteen vuoksi kaurapuuroa ja näkkileipää. Mäkelän mukaan Nurmijärvellä ei ole nyt varaa pröystäilyyn.

Riikka Laine

– Nurmijärvellä menee monessa suhteessa todella hyvin, ja Nurmijärvi on selvästi hyvä paikka asua ja elää. Olemme tehneet isoja investointeja, ja niillä on tuotettu paljon positiivista nurmijärveläisille. Mutta nyt näkyy, että viime vuodet ovat olleet raskaita ja rajuja taloudellisesti. Meillä on ryhtiliikkeen aika, sillä tulevaisuus täytyy rakentaa kestävälle pohjalle, kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoo.

Kunnanjohtaja on syystäkin huolissaan kunnan taloustilanteesta, sillä juuri valmistunut tilinpäätös kertoo viime vuoden alijäämän painuneen historiallisen alas yli 12 miljoonaan euroon. Myös kunnan lainakanta on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana.

Valtuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen myöntää, että lopullinen tilikauden tulos tuli osittain päättäjillekin yllätyksenä.

Kunnan talousarvio oli laadittu alunperin 2,7 Me alijäämäiseksi, mutta silti päättäjät luottivat, että tilanne korjaantuu edellisen vuoden tapaan. Vuonna 2017 kunnan tilinpäätös oli 5,4 miljoonaa ylijäämäinen, vaikka jo silloin tuloksen oli arvioitu jäävän alijäämäiseksi.

Kunnan talousjohtaja Ville Rajahalme kertoo, että vuoden 2018 tuloksen takana on pääosin epärealistiseksi osoittautunut verotulo-olettama. Ennustevirheiden taustalla on vaikuttanut muun muassa verottajan virhearvio kiky-sopimuksen vaikutuksista.

Muita syitä Nurmijärven alijäämän taustalla ovat muun muassa erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu, maakauppojen siirtyminen seuraavalle vuodelle ja poistojen kasvu. Kun investointeja on tehty edellisinä vuosina isosti, niin myös poistojen määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 Me.

Lisäksi viime vuonna sovitut valtakunnalliset palkkaratkaisut nostivat henkilöstökuluja 2 Me.

Rajahalmeen mukaan investointien liian korkeasta tasosta kertoo, että Nurmijärven investointitaso on saman suuruinen kuin 80 000 asukkaan kunnalla, vaikka käytettävissä on ollut vain 42 000 asukkaan tulorahoituspohja.

Nurmijärvellä tulorahoitusprosentti on ollut 50–60 %.

– Tulorahoituksella pitäisi tasapainoisessa taloudessa kattaa 70–120 % investoinneista, mutta Nurmijärvellä tulorahoitusprosentti on ollut 50–60 %.

Rajahalmeen mukaan lainakanta Nurmijärvellä on nyt 3966 euroa asukasta kohden, kun valtakunnan keskiarvo on n. 3000 euroa.

– Lainan otto ei näy vielä taloustilanteessa, kun korot ovat miinuksella, mutta korkojen on arvioitu nousevan viimeistään 2021.

Tulevien vuosien haasteina talousjohtaja näkee mahdollisten korkojen kasvun lisäksi myös väestön ikärakenteen muutokset.

– Kunnan taloutta haastavat väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeiden kasvu sekä Suomen talouskasvun hidastumisen mahdolliset vaikutukset kunnan tulorahoituspohjan kehittymiseen.

Nurmijärvi onkin aloittanut talouden tasapainottamista varten NUUKA-ohjelman valmistelun. Ohjelman tavoitteena on huolehtia siitä, että kunnan kehittäminen, joka käytännössä tarkoittaa investoimista ja palvelutoimintaan kohdistuvia panostuksia, toteutuu hallitusti ja kestävällä tavalla.

– Kyse ei siis ole perinteisestä talouden tasapainottamisohjelmasta, missä palveluita leikataan, vaan tulevien investointipäätökseen ohjaamista kestävälle tasolle. Emme halua joutua korottamaan veroja mielin määrin.

– Veroprosenttia tullaan toki arvioivaan viimeistään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä, Rajahalme lisää.

NUUKA-ohjelman tarkoista linjauksista ei ole vielä tietoa, vaan ohjelma on tarkoitus tuoda päätöksentekoon toukokuussa.

Lisää aiheesta viikonvaihteen lehdessä.

Pitäisikö kunnallisveroprosenttia korottaa?

Ei
75% (126 ääntä)
Kyllä
25% (43 ääntä)
Ääniä yhteensä: 169

Kunnan tilinpäätös 2018

Alun perin 2,7 Me alijäämäiseksi laadittu talousarvio painui lopulta yli 12 Me alijäämäiseksi.

Kunnan verotuloja kertyi yhteensä 183,2 Me, jolloin ero alkuperäiseen talousarvioon nousi 4,8 Me.

Valtionosuudet toteutuivat suunnilleen edellisvuoden tasossa, ollen 30,1 Me.

Noin 2,6 Me käyttötalouden talousarvioylityksestä selittyy sosiaali- ja terveysmenojen kasvulla.

Ympäristötoimialan toimintakate toteutui noin 0,47 Me muutettua talousarviota heikompana. Ylimmän päätöksenteon toimintakate heikkeni muutetusta talousarviosta noin 1,2 Me, mikä selittyy suurilta osin maanmyynnin tulojen laskulla. Keskushallinnon toimiala, sivistystoimiala ja elinkeino- ja kuntakehityskeskus alittivat toimintakatteensa, joka tasasi ympäristötoimialan ja hyvinvointitoimialan ylityksiä koko kuntatasolla.

Vaikka palvelutuotannon nettomenot ylittävät muutetun talousarvion noin 3,2 Me:lla, kasvoivat nettomenot vuoden 2017 tilinpäätökseen nähden 14,7 Me. Palvelutuotannon nettokustannusten nousu edellisvuodesta keskittyy erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kunnan investointiosaan tehtiin tilikauden aikana useita talousarviomuutoksia, joiden perusteella nettoinvestoinnit laskivat 37,7 Me:stä 31,1 Me:en. Lopulta toteutuneet nettoinvestoinnit asettuivat 27,7 miljoonaan euroon, joka on noin 9,4 Me alkuperäistä talousarviota vähemmän.

Kunnan lainakanta nousi 153,8 Me:stä 169,2 miljoonaan euroon. Omavaraisuusaste laski jo entisestään alhaisesta 42,3 prosentista 37,8 prosenttiin. Konsernin lainakanta nousi 232,6 milj. eurosta 265,0 milj. euroon (5166 euroa/asukas).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Nurmijärven tilinpäätös yli viisi miljoonaa ylijäämäinen – menot alittuivat, verotulot ja valtionosuudet ylittyivät5.4.2018 08.00
Nurmijärven veroprosentti säilyy ennallaan – "ollut sama vuodesta 2014"20.11.2018 08.30
Kuntalaisaloite: Nurmijärven veroprosentiksi 22 – "Pienempi prosentti ei riitä kattamaan kuluja"25.9.2018 09.00
Henkilökunnalle 230 000 euron kannustepalkkio – kunnan talous ennakoitua parempi10.10.2017 09.00
Kunnan tilinpäätös: Nokka pinnalla – pyrstö tarttui1.4.2014 13.34
Kunnan tilinpäätös painui pakkaselle26.3.2013 19.19
Kunnan talous tienhaarassa28.2.2011 21.47

Kommentit (6)

Kommentit

Nurmijärven päättäjät

Nurmijärven päättäjät (hallitus, valtuusto ja kunnanjohtaja sekä ylimmät johtajat) pitää pistää kiireesti vaihtoon ja nostaa syytekanne heitä vastaan huolimattomasta ja tuhlaailevasta taloudenpidosta. Veroäyriä ei missään nimessä saa nostaa, koska se aiheutaa kunnasta poismuuttoa etenkin parempituloisten ja tietävien keskuudessa.

Klaukkala on elävä esimerkki

Klaukkala on elävä esimerkki siitä, että Nurmijärvi EI OLE hyvä paikka asua ja elää. Ja aina vaan pahemmaksi menee, kunnan ahneuden vuoksi. Slummia rakennetaan tahallaan ja tarkoituksella, kai siinä on tarkoitus saada maan hinta nousemaan myös kirkolla ja Rajamäellä? Persläveltä tämä alkaa vaikuttaa kohta 50 vuoden jälkeen. Ei tarvinne avata enempää, miksi.

Eihän tästä kauaakaan ole kun

Eihän tästä kauaakaan ole kun valtuusto päätti ottaa 25 uutta elätettävää, kuulemma valtio maksaa eikä ole mistään pois... Osa valtuutetuista pyrkii nyt kansanedustajiksi vaikka ymmärrys taloudesta on luokkaa että rahaa vaan tulee taikaseinästä eikä ole mistään pois.

Olen pitkään ollut sitä

Olen pitkään ollut sitä mieltä, että eduskuntaan valituille pitäisi järjestää kansantalouden pikakurssi läsnäolopakolla ja loppukoe. Ellet läpäise, tervemenoa, seuraava...Kun ikävä kyllä jopa joidenkin puolueiden puheenjohtajia vaivaa sama ymmärryksen puute niin talouden perusasioista kuin paljosta muustakin, niin eipä ole ihme että sinne kelpuutetaan kuka vaan. Demarien mainos tuossa ruudulla sanoo, että meillä taitaa olla sama suunta - ei tosiaankaan ole. Eikä tule olemaan. Haihattelijoilla ja kädet toisten taskuissa elävillä on oma suuntansa joka sitäpaitsi muuttuu jatkuvasti, meillä Suomen kansantalouden kestävyydestä kiinnostuneilla on omamme. Ja ne menevät vastakkaisiin suuntiin.

Olisipa kiva lukea, miksi

Olisipa kiva lukea, miksi jutun lopussa olevaan kyselyyn joku vastaa Kyllä. Tosissaan???

Kunnanjohtaja vaihtoon

Kunnanjohtaja vaihtoon VÄLITTÖMÄSTI. Täytyypä käydä lukemassa tilinpäätös tarkasti, jotta näkee paljonko tuo valtion "kustantama" maahanmuutto maksoi meille oikeasti. Minkä tahansa firman toimari saisi välittömästi potkut tällaisesta tuloksesta. Nyt vielä eletään NOUSUKAUTTA. Mitäs sitten käy kun puolet kunnan asukkaista on työttömänä.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat