Puheenaihe

Pistä lapsi puhumaan matikkaa, neuvoo oman opetusmenetelmän tehnyt opettaja – "On hienoa, kun oppilaalla syttyy lamppu päässä"

Marko Blomqvist on tehnyt oppilailleen Merkitysten kakut -kirjan, jonka avulla oppii ymmärtämään muun muassa murtolukuja ja jaollisuutta.

Marjo Rämö

Luokanopettaja ja matematiikan aineenopettaja Marko Blomqvist palkitaan kesäkuussa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön stipendillä.

Blomqvist on kehittänyt Merkitysten pedagogiikka -nimisen opetusmenetelmän, jota hän käyttää matematiikan opetuksessa. Hän on myös kehittänyt opetusta tukevaa materiaalia.

Oivallus merkitysten toimintamateriaaleihin syntyi joulupukista ja lahjojen jako-ongelmasta. Blomqvist seisoi luokassaan ja mietti parasta tapaa selittää, miten huonomuistinen pukki voisi kahdella tapaa jakaa 15 lahjaa perheelle tasan.

Oman selostamisen sijaan hän päättikin antaa tehtävän lapsille piirrettäväksi. Ja näin se tapahtui:

– Tontuthan ovat voineet jakaa lahjat jo etukäteen viiden nippuihin tällä tavalla, hän havainnollistaa ympyröimällä paperille piirtämiään lahjoja joukkoihin.

– Tai toisaalta, ne voi jakaa myös näin, hän kertoo ja yhdistelee lahjoja viidelle perheenjäsenelle sikin sokin siten, että kaikki saavat kukin kolme lahjaa.

Blomqvist kutsuu opetustyyliään Merkitysten pedagogiikaksi; menetelmän kulmakivi on se, että oppilas selittää ja näyttää omat ajatuksensa. Blomqvistin yksi oppi-isistä on Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Jorma Joutsenlahti, joka on tuonut kielentämistä matematiikan opetukseen.

– Pyrin opetuksessa siihen, että oppilas puhuu matematiikkaa. Mitä enemmän matikkaa puhuu, sitä enemmän sitä ymmärtää.

Tällainen opetustyyli aktivoi oppilailta enemmän ja on tempoltaan hitaampaa kuin perinteinen opettaminen.

– Oppimisen laatu on parempaa. Oppilas oppii ymmärtämään sen sijaan, että opettelee ulkoa. On aika hienoa todistaa se hetki, kun oppilaalla syttyy lamppu päässä.

Vaikka Blomqvist käyttääkin matematiikan opetuksessa havainnollistavia materiaaleja, pistää oppilaansa piirtämään, kirjoittamaan ja keksimään merkityksiä, hän ei ole luopunut perinteisestä oppikirjasta.

– Siellä on hyviä rutiinitehtäviä, joita oppilaat tykkäävät tehdä.

Myös ulkoa opettelulla on oma paikkansa matikassa.

– Silloin ajattelua runtataan suoraviivaisesti. Kertotaulun voi hahmottaa kuvioilla, mutta kyllä kertotaulu pitää silti opetella myös ulkoa ja osata kunnolla.

Blomqvist on askarrellut parin viime vuoden aikana oppilailleen erilaisia oppimateriaaleja matematiikan tunneille.

– Oppikirjat ovat toki hyviä, mutta ne sisältävät paljon symboliikkaa. Oikeasti matematiikka syntyy toiminnassa.

Blomqvist työskentelee Kaarilan koulun Hyhkyn koulutalossa neljännen luokan luokanopettajana. Jokaisella hänen oppilaallaan on opettajansa kustantama toimintamateriaali, joka kulkee nimellä ”Merkitysten kakut”. Sen avulla oppii ymmärtämään matematiikan eheän rakenteen ja monipuolisesti sisältöjä kertolaskusta prosenttiin. Blomqvist lainaa kakkukirjoja myös muille kokeilunhaluisille opettajille.

Oppilaiden vanhemmat olivat aluksi hämmentyneitä Blomqvistin opetusmenetelmästä, mutta palaute on muuttunut sittemmin positiiviseksi.

– Perinteinen matematiikan opetus on kirjakeskeistä. Opettaja selittää asiat kirjasta, sitten tehdään muutama tehtävä ja lopuksi jaetaan läksyt. Sama toistuu tunnista toiseen. Oppilas ajelehtii opetuksessa on kuin lastu laineilla.

Blomqvistin stipendi on arvoltaan 5 000 euroa. Hän aikoo käyttää rahan lukumäärien hahmottamiseen tarkoitetun vihkosen tuotteistamiseen. Blomqvist tekee vihkon kesän aikana ensisijaisesti ekaluokkalaisille, jotka hän saa syksyllä opetettavikseen. Hän toivoo toimintamateriaalin herättävän mielenkiintoa myös muissa opettajissa.

– Aion tehdä vihkon sellaisesta materiaalista, johon oppilas voi suoraan piirtää merkityksiään poispyyhittävillä tusseilla.

 

Marko Blomqvistin Merkitysten pedagogiikkaan voi tutustua netissä osoitteessa: merkitysten.fi

Tamperelaispalkitut

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö myöntää stipendejä matemaattisten aineiden opettajille ja pitkän matematiikan erinomaisin pistein kirjoittaneille ylioppilaille.

Tänä vuonna stipendin saajien joukossa on tamperelainen luokanopettaja ja matematiikan aineenopettaja Marko Blomqvist.

Säätiö palkitsee Tampereelta myös 15 ylioppilasta tuhannen euron stipendillä hyvästä menestyksestä pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksissa. Stipendeistä seitsemän menee Tampereen klassilliseen lukioon, kuusi Tampereen lyseon lukioon, yksi Sammon keskuslukioon ja yksi Kalevan lukioon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (1)

Kommentit

Ei tässä ole mitään uutta.

Ei tässä ole mitään uutta. Pienille lapsilleni "opetin" matikkaa leikin kautta jatkuvasti. Kävelyllä laskettiin lyhtypylväiden määrää tai kukan terälehtiä tai talven jälkeen koiranpaskoja. Rullamitta oli mieluisin lelu, sen pää teipattiin lattiaan, ja sitten "metro kulki". Kun omenan täräyttää veitsellä kahteen osaan, ja kertoo että tämä on yksi kahdesta, siis puolikas, niin jakolaskut sujuvat. Pelikortit otin käyttöön alle kouluikäisten kanssa. Nollan ylitys ja alitus näkyy selkeästi vanhanaikaisessa lämpömittarissa... Ihan vaan mielikuvitus peliin ja aikaa lasten kanssa elämiseen ja oivaltamiseen.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat