Paikalliset

Nurmijärven alijäämästä tulossa taas historiallisen suuri? "Tilapuolelta kunnollisia säästöjä aikaan"

Talousjohtaja Ville Rajahalmeen mukaan Nurmijärvi ei ole lähdössä yt-neuvotteluihin.

Riikka Laine

Nurmijärven kunta teki viime vuonna historiansa huonoimman tuloksen, mutta talousjohtaja Ville Rajahalmeen mukaan tämän vuoden alijäämästä on mahdollisesti tulossa vielä suurempi.

Nurmijärven Uutiset kertoi 11.9., että elokuun lopun ennusteen mukaan kunnan tilinpäätöksestä olisi tulossa 11,9 Me alijäämäinen.

Keusote julkaisi oman osavuosikatsauksensa syyskuussa, ja sen mukaan sotesta, erityisesti erikoissairaanhoidosta, olisi tulossa Nurmijärvelle ensi vuonna yllättäviä kuluja 6 miljoonaa euroa lisää. Kun nämä lisätään kunnan omaan osavuosikatsaukseen, tarkoittaisi se, että tänä vuonna alijäämää olisi tulossa noin 18 miljoonaa euroa.

– Vaikka kuluvan vuoden alijäämästä on tulossa edellisvuoden tulosta huonompi, meidän pitää kiinnittää katseemme yhden talousvuoden sijasta pidempään trendiin. Lähitulevaisuus ei lupaa kasvukunnille parempia aikoja, ja tästä syystä meidän pitää katkaista holtiton velkaantuminen, Rajahalme sanoo.

 

Rajahalmetta huolettaa erityisesti kunnan krooniseksi muodostunut investointien rahoitusvaje, joka on johtanut lainakannan nopeaan kasvuun. Viimeisenä kolmena vuonna Nurmijärvi on pystynyt kattamaan investointikuluista noin puolet tulorahoituksella, mutta puolet on jouduttu kattamaan lainarahalla. Kaiken kaikkiaan tulorahoitus on ollut riittämätön kulurakenteeseen nähden vuodesta 2012 saakka.

Rajahalme muistuttaa, että jos lainaa otetaan koko ajan lisää, niin korkotason normalisoituessa pelkästään korkokuluista tulee kunnalle iso lasku ja lainat jäävät tulevien sukupolvien maksettavaksi.

– Meillä ylittyy tänä vuonna 200 miljoonan lainamäärä. Jos viitekorot normalisoituvat sinne 1–2 kahteen prosenttiin, se tietäisi vuosittain noin 2–4 miljoonan euron korkokulujen lisäystä. Se vastaisi noin 40–80 työntekijän yhteenlaskettua vuosiansiota.

– Käytännössä meillä tänä vuonna tulee syödyksi lihavampien vuosien aikana kerääntyneestä ylijäämästä yli kolmannes. Talouden haasteet voivat vavisuttaa kunnan taloutta siis hyvinkin nopeasti, Rajahalme sanoo.

 

Talousjohtajan mukaan kuntataloudessa suurin kustannuserä ovat henkilöstökulut. Monessa yrityksessä säästöjä haetaan usein henkilöstöstä, mutta Rajahalmeen ja kunnanjohtaja Outi Mäkelän mukaan Nurmijärven kunta ei suunnittele yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista.

Säästöjä on tarkoitus hakea henkilöstöpuolella ennemmin sillä, että eläköityvien virkoja ei täytetä ja eläköitymisten myötä toimintaprosesseja ja tehtävänkuvia mietitään uudestaan vuosittain.

– Kunnat ovat toteuttaneet yt-neuvotteluita joskus, mutta ne ovat tulleet jopa kalliimmiksi. On valtava prosessi ryhtyä järjestämään neuvotteluita Ja todellisten säästöjen aikaansaaminen henkilötyövaltaisessa palvelutuotannossa on erittäin hankalaa. Palvelutarpeet kuntapalveluissa kuitenkin säilyvät koko ajan, Rajahalme sanoo.

– Me uskomme, että voimme välttää yt-neuvottelut sillä, ettemme päästä kunnan taloutta kriisiytymään ja tilanne ei ajaudu siihen, että meidän on pakko karsia henkilöstöä, Mäkelä sanoo.

Kunnassa järjestettiin edelliset yt-neuvottelut ja lomautukset vuonna 2014.

– Se on niin lähiajan muistissa, ettemme missään nimessä halua käyttää tätä lomautusvaihtoehtoa, vaan ensisijaisesti tarjoamme keinoja, jotka ovat terveellä ja kannattavalla pohjalla, Mäkelä linjaa.

 

Rajahalme muistuttaa, että on tärkeää, että säästöjä saadaan pienistäkin puroista.

Säästöjä haetaankin aina konsulttiostojen vähentämisestä ja kalusteiden ja ict-laitteiden hankintojen vähentämisestä lähtien. Lisäksi sammutetaan mm. katuvaloja ja vähennetään yleisten alueiden siistinä pitoa.

Rajahalmeen mukaan kaikkein tärkeintä kunnan talouden kannalta olisi saada palveluverkko ja siihen sisältyvät toimitilaratkaisut kuntoon.

– Toivottavasti pystymme tekemään järkeviä ratkaisuja toimitilapuolella ja saamaan sieltä kunnollisia säästöjä aikaan. Siihen ei voi luottaa liikaa, että palvelutuotannosta nipistämällä nykyisessä toimitilarakenteessa saadaan isoa kuvaa tasapainotettua. Fiksut toimitilaratkaisut tukevat palveluprosessien modernisointia sekä tehostavat samalla tilojen käyttöä.

Lue myös: Sisäilmakorjaukset rasittavat kuntataloutta – Näin Nurmijärvi perustelee verokorotusesitystä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Nurmijärven alijäämästä tulossa odotettua suurempi – "Kipeitäkin arvovalintoja pitää tehdä"11.9.2019 06.05
Nurmijärven tilinpäätös 12 miljoonaa alijäämäinen – kunnan taloudessa ryhtiliikkeen aika22.3.2019 09.04
Nurmijärven tilinpäätös 12 miljoonaa alijäämäinen – kunnan taloudessa ryhtiliikkeen aika22.3.2019 09.04
Nurmijärven tilinpäätös yli viisi miljoonaa ylijäämäinen – menot alittuivat, verotulot ja valtionosuudet ylittyivät5.4.2018 08.00
"Hetki ei ole oikea" – kunnanjohtajan talousarvioesitys ei sisällä uutta lukiota5.10.2018 16.26
Nurmijärvi velkaantuu vauhdilla – painetta veronkorotukseen13.10.2016 15.00
Veronkorotukset jakoivat mielipiteitä2.4.2015 09.33

Kommentit (4)

Kommentit

Tiukkaa tekstiä. Monikohan

Tiukkaa tekstiä. Monikohan luottamushenkilöistä ymmärtää tuon uutisen sanoman?

Kuten Rajahalme toteaa,

Kuten Rajahalme toteaa, suurin kustannuserä ovat henkilöstökulut. Siinä mielessä kuntien kulurakenne noudattelee seurakuntatalouksien vastaavaa. Seurakuntatalouksissa on jo nähty ja osattu laskea, ettei edes kiinteistöjen puolittaminen tuo ratkaisua talousongelmaan. Jos ihan aikuisten oikeasti meinataan tehdä jotakin, jolla on vaikutusta, säästöt on otettava henkilöstöstä - eikä ainoastaan eläköitymisten kautta.

Kaikki pitää olla 3x.Jos ei

Kaikki pitää olla 3x.Jos ei ole niin hirveä nillitys. Päästäänkö kyläpolitikoinnista edes kriisin aikana. Lukio pitää ainakin suosiolla unohtaa

Kaavailluista säästöistä

Kaavailluista säästöistä suurimmat paineet asetetaan "tilapalveluihin". Yritin etsiä kunnan organisaatiokaaviosta ja mm. kunnan kotisivujen kautta lisätietoja. Mikä on Nurmijärven kunnan tilapalvelut ihan konkreettisesti? Säästötavoitteet pitäisi kyllä kohdistaa tasaisesti koko kuntaorganisaatioon ihan ylintä toimihenkilötasoa myöten. Muutaman esim. ulkotyöntekijän tai yleisen edun mukaisessa tehtävässä toimivan tukistaminen tai savustaminen ulos ei tuo käytännössä säästöjä.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat