Paikalliset

Sisäilmakorjaukset rasittavat kuntataloutta – Näin Nurmijärvi perustelee verokorotusesitystä

Tekninen johtaja Jouko Lehtonen katsoo jo tulevaisuuteen. Nurmijärvi joutuu säästämään tulevina vuosina mm. katuvalojen sammutuksesta ja yleisten alueiden siisteydestä, mutta Lehtonen mukaan säästötoimenpiteet pyritään tekemään siten, että ne vaikuttaisivat asukkaisiin mahdollisimma vähän.

Riikka Laine

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä esittää, että Nurmijärven kunta korottaisi ensi vuonna veroprosenttiaan 0,5 prosenttiyksikköä. Kunnallisveroprosentti on ollut vuodesta 2014 lähtien 19,5, ja korotuksen jälkeen se olisi ensi vuoden alusta lähtien tasan 20.

Asian käsittely alkoi kunnanhallituksessa eilen ja käsittely jatkuu syyslomaviikon jälkeen. Lopullisesti kunnan ensi vuoden veroprosentista päätetään kunnanvaltuustossa 13. marraskuuta.

Mäkelä myöntää, että päätös veronkorotusesityksestä ei ollut helppo.

– Se ei ole helppo asia esittää eikä myöskään helppo asia päättää. Mutta toivon, että kun palvelut ovat tosi tärkeä osa kunnan kokonaisuutta, ettemme joutuisi tinkimään niistä ihan kohtuuttomasti. Varmasti monelle veronmaksajallekin olisi mieluisampi vaihtoehto pitää palvelutuotannon taso riittävänä, eikä tinkiä sellaisista asioista, jotka näkyvät vaikka oppilasryhmien koossa, Mäkelä sanoo.

Mäkelä muistuttaa, että veroprosentti 20 ei olisi vielä Helsingin seudulla kärkipäässä.

– Ja jos talouteen tulee helpompi tilanne, emme pelkää laskea verotusta. Esimerkiksi viime vuonna Suomessa viisi kuntaa laski veroprosenttiaan.

 

Mäkelän esitys on korkeampi kuin kunnanvaltuuston alustava linjaus. Valtuusto linjasi kesäkuussa kestävään kasvuun tähtäävää NUUKA-ohjelmaa hyväksyessään, että kunta lähtisi nostamaan veroprosenttia 0,25 prosenttiyksikköä. Samassa linjauksessa annettiin talousarvion valmisteluun raami, jossa lähtökohtana oli kustannuskehityksen hillitseminen ja investointitason laskeminen 45–55 miljoonan euron vuositasosta 25,5 miljoonaan euroon.

Mäkelän mukaan budjettia valmistellessa on tullut kuitenkin esille ennalta-arvaamattomia investointipaineita. Sen vuoksi Mäkelä esittää 0,5 prosenttiyksikön veronkorotusta ja investointien tason nostamista 28,1 miljoonan euron tasolle per vuosi.

Mäkelä muistuttaa, että veroprosentin korotusta ei haeta palvelukulujen kattamiseksi vaan nimenomaan investointeja varten.

 

Teknisen johtajan Jouko Lehtosen mukaan tulevien vuosien suurimmat investointipaineet liittyvät pitkälti hänen johtamansa ympäristötoimialan asioihin. Lehtonen muistuttaa, että jos kunnanvaltuusto noudattaisi kesäistä linjaustaan, niin käytännössä se tarkoittaisi isojen investointien siirtämistä vuosilla eteenpäin.

Vielä ensi vuonna investointitaso ei olisi kovin alhainen käynnissä jo olevien isojen investointien (esim. Metsolan päiväkoti, Maaniitun koulun peruskorjaus ja Klaukkalan ohikulkutie) vuoksi, mutta vuosina 2024–2026 nettoinvestointitaso olisi alle 20 miljoonaa.

– Skenaarioon sisältyisi ainoastaan ihan välttämättömimmät investoinnit, eikä siinä olisi mitään varausta riskeille, joita meillä tilaverkossa on.

– Valitettavasti jo budjettia valmistellessa on tullut ilmi, että riskejä on myös toteutumassa. Lähimpänä esimerkkinä Tornitien päiväkodin sisäilmaongelmat (NU 2.10.). Se ei ollut meillä siinä laajuudessa tiedossa, millä meidän pitää asiaan reagoida, Lehtonen kertoo.

Lehtonen näkee itse, että kunnalle olisi edullisempaa vähentää toimitiloja ja pyrkiä neliöiden tehokkaaseen käyttöön.

Lehtosen mukaan sisäilmaongelmista kärsivä Tornitien päiväkoti olisikin syytä korvata uudisrakennuksella, eikä peruskorjauksella.

– Uudisrakennuksella päästäisiin tehokkaampaan tilankäyttöön ja siitä voisi löytyä synergiaetuja, jos voisimme korvata Rajamäen muita pienempiä yksiköitä uudisrakennuksella.

Yllättäviksi kulueriksi Lehtonen laskee myös Seitsemän veljeksen koulun remontin ja Kirkonkylän päiväkodin peruskorjauksen.

Kirkonkylän päiväkodissa tehtiin viime vuonna pieniä sisäilmakorjauksia, mutta laajempaa peruskorjausta olisi Lehtosen mukaan syytä aikaistaa.

Seitsemän veljeksen koulun mahdollisesta korjaamisesta ja uudistiloista tehdään puolestaan päätöksiä myöhemmin, mutta ainakin vuodenvaihteesta lähtien oppilaat joudutaan siirtämään väistötiloihin koulussa havaittujen sisäilmaongelmien vuoksi.

– Jos nämä toteutetaan, niin investointitasoa on pakko nostaa useammilla miljoonilla.

– Ja se olisi erittäin tärkeää, että meillä olisi mahdollisuus hoitaa nämä palveluverkon tärkeät rakennukset kuntoon, Lehtonen sanoo.

 

Lehtonen ja Mäkelä muistuttavat, että veronkorotus turvaisi silti lähinnä perusinvestointeja, eikä kunta pystyisi toteuttamaan mitään isompia uudishankkeita; uutta lukiota tai kirjastoa tai mitään ”luksusta”.

– Kirjastoa tai lukiota ei ole mukana näissä investointisuunnitelmissa. Niiden toteutus riippuu aika paljon palveluverkkoselvityksestä, että mihin suuntaan palveluita lähdetään kehittämään ja niiden rahoitus täytyy miettiä sitten erikseen, jos niihin päätetään lähteä, Lehtonen sanoo.

Lehtosen mukaan myöskään esimerkiksi kunnallistekniikkaan ei ole mahdollista satsata lähivuosina kovinkaan paljoa, jos veroprosenttia ei koroteta.

Se tuo Lehtosen mukaan haastetta kasvukunnalle, jos nuukailuaikaan pitäisi pystyä avaamaan uusia asuinalueita ja elinkeinoalueita, jotta samalla saataisiin myös maanmyynti- ja verotuloja.

Niin Mäkelän kuin Lehtosenkin mukaan olisi tärkeää, että kunta pääsisi etenemään lähivuosina esimerkiksi kunnan eteläosien yritysalueiden kanssa.

Mäkelä kertoo, että kuntaan tulee päivittäin kyselyitä yritystonteista. Mäkelän mukaan Kehä III:n tukkoisuus on aiheuttanut sen, että yritykset ovat nyt liikkeellä.

– Ilvesvuoren alue vetää hyvin, mutta meidän pitäisi saada valmista myös ohikulkutien varressa Mäyränkallion alueella, koska se on vielä lähempänä Helsinkiä.

– Sen lisäksi meillä on Numlahden tuntumassa Sudentullin alue maankäytöllisesti jo periaatteessa valmis ja sinne on ohikulkutien valmistumisen myötä kova paine päästä rakentamaan, mutta se on toistaiseksi hamassa tulevaisuudessa, Lehtonen ja Mäkelä kertovat.

Lue myös: Nurmijärven alijäämästä tulossa taas historiallisen suuri? "Tilapuolelta kunnollisia säästöjä aikaan"

Nuukassa eri skenaarioita

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä esitti valtuustolle kesäkuussa, että Nurmijärvi sitoutuisi kestävään kasvuun tähtäävään Nuuka-ohjelmaan skenaarion 4 mukaisesti. Skenaarioon kuului veroprosentin nosto 0,75 prosenttiyksiköllä ja investointitason pudottaminen enintään 30,6 Me /vuosi.

Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti kuitenkin valita valmistelutyön pohjaksi skenaarion 2, jossa kunnallisveroa korotettaisiin 0,25 prosenttiyksikköä ja investointitaso olisi enintään 25,5 Me/ vuosi.

Nyt kunnanjohtajan tasapainotettu talousarvioesitys on skenaarion 3 mukainen, jossa kunnallisveroa korotettaisiin 0,5 prosenttiyksikköä ja bruttoinvestointitaso olisi keskimäärin enintään 28,1 Me vuodessa ajanjaksolla 2020–2026.

Kunnan mukaan ensi vuonna keskeisiä muutostekijöitä käyttötaloudessa ovat valtakunnalliset palkkojen yleiskorotukset, määräaikaisen lomarahojen leikkauksen päättyminen, kasvavat sotekulut, sisäilma- ja väistötilakulut, koulukuljetuskustannusten nousu sekä alkuluokkatoiminnan mahdollinen laajentaminen.

Säästöjä haetaan monesta pienestäkin osa-alueesta.

Kunnan palvelutuotannon nettomenojen kasvu on rajattu vuonna 2020 2,5 prosenttiin (Palvelutuotannon nettomenot ovat keskimäärin kasvaneet historiassa noin 3,4%).

Vuodesta 2021 lähtien kunnan omien toimintojen kasvurajoite olisi 0,5 % ja soten 2%.

Valtuuston on määrä hyväksyä talousarvioesitys 13. marraskuuta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Ongelmia Tornitien päiväkodissa – ympäristökeskus ottaa myöhemmin kantaa tilojen käytettävyyteen2.10.2019 07.30
Nurmijärven alijäämästä tulossa taas historiallisen suuri? "Tilapuolelta kunnollisia säästöjä aikaan"9.10.2019 06.00
Nurmijärven alijäämästä tulossa odotettua suurempi – "Kipeitäkin arvovalintoja pitää tehdä"11.9.2019 06.05
Moni Nurmijärven koululainen opiskelee parakissa – näin koulujen tilanteet etenevät1.9.2019 06.05
Nurmijärven tilinpäätös 12 miljoonaa alijäämäinen – kunnan taloudessa ryhtiliikkeen aika22.3.2019 09.04
Nurmijärvellä painetta verokorotukseen – sisäilmakorjaukset rasittavat taloutta19.5.2019 06.05
Seitsemän veljeksen koulu kiinni syksyllä - uudet tai korjatut tilat saadaan vasta pitkän ajan kuluttua17.4.2019 18.00
Seitsemän veljeksen koulussa paljastui sisäilmaongelmia – Rehtori: Näihin asioihin ei voi suhtautua vähättelevästi 8.11.2018 09.29

Kommentit (3)

Kommentit

Kuntalaisvaikuttamisella

Kuntalaisvaikuttamisella luvattiin siis lisää roskakoreja, ja kunnanjohtaja sai tästä hyvästä mukavan palkankorotuksenkin itselleen. Veroprosentin noston seurauksena kuitenkaan roskakoreja ei voida tyhjentää koska ei ole rahaa...

Hyvä, että sisäilmaongelmiin

Hyvä, että sisäilmaongelmiin puututaan. Kyseessä on lasten terveys.

On tämä sisäilmaongelmointi

On tämä sisäilmaongelmointi omituista. Tässä maallikko rakensi ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen talon itselleen, tosin parin ammattilaisen avustuksella, eikä 20 vuoden asumisen jälkeen ole minkäänlaisia sisäilma- tai muitakaan ongelmia. Sen sijaan julkisissa rakennuksissa, joiden niin suunnitteluun kuin toteutukseen pitäisi olla parasta osaamista käytettävissä - ainakin hinnasta päätellen - on jatkuvasti ja toistuvista korjauksista huolimatta milloin mitäkin vikaa. Voisiko kunnan rakennusvalvonta ylimpänä vastuullisena (?) viranomaisena selventää ilottomalle veronmaksajalle, miksi h....tissä näin voi olla? Mistä me oikein teille kaikille maksamme?

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat