Kolumni: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehitetään Keusotessa

Sirkka Rousu

Nurmijärvi on osakaskunta Keski-Uudenmaan sotessa, jonka palveluja kehitetään asukkaiden muuttuvien tarpeiden pohjalta, kehitettyjen ja toimiviksi osoittautuneiden toimintamallien käyttöönottamiseksi ja palvelujen kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi.

Viime vuoden aikana on tehty pieniä kehitystoimia palvelujen saatavuuden parantamiseksi esimerkiksi terveyskeskuksissa. Mm. Hyrylän terveysaseman toimintamallissa hoitoon ei ole jonoja. Tämä on tavoitteena kaikilla terveysasemilla. Joitakin palveluja on palautettu kuntayhtymän omaksi toiminnaksi ja luovuttu ostamisesta, ja joitakin eri kuntien palveluyksiköitä on yhdistetty, kuten sosiaali- ja kriisipäivystykset.

Palvelujen saatavuuden parantaminen onkin jatkuvaa kehitystyötä: kehitetään etäpalveluja, liikkuvia ja kotiin vietäviä sekä toimipisteissä saatavilla olevia palveluja. Aika-ajoin on viisasta katsoa kokonaisuutta. Keusote on tekemässä ensimmäistä kaikkia palveluja koskevaa tarkastelua koko kuuden kunnan alueella toimivassa palveluverkossa. Monipuolista tietoa ollaan hankittu, ja myös asukkaiden näkemyksiä on kartoitettu.

Palveluverkkotyön rinnalla pohditaan myös palvelujen järjestämisen ja tuottamisen kysymyksiä – miten toimitaan, kun palvelut tuotetaan itse, tai kun niitä hankitaan tai tuotetaan yhdessä muiden kanssa. Kuntayhtymä ostaa paljon palveluja, mm. tammikuussa teimme päätöksen ikäihmisten asumispalvelujen kilpailutuksesta. Hankinnan kokonaisarvo kuuden vuoden ajanjaksolla on 240 Me (eli 40Me/vuosi). Sote-palvelujen tuottamisen tavoitteita ja periaatteita on tarpeen tarkastella palveluverkon kokonaistarkastelun rinnalla.

Palvelujen kehittämiseen liittyen on Keusoten henkilöstön osalta ollut käynnissä myös YT-neuvottelut, sillä muutokset väistämättä heijastuvat henkilöstön työhön ja näistä pitää tietenkin neuvotella. Tämä palvelujen kehittämiseen liittyvä YT-prosessi ei sisällä irtisanomisia. Sote-alalla on päinvastoin henkilöstöpulaa.

Päätöksiä palveluverkosta sekä palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tehdään alkusyksystä. Kuten on tiedossa, Keusoten omistavien kuntien taloudet ovat heikossa jamassa, jota pandemia syventää, siksikin taloudellisuuden näkökulma korostuu päätöksissä. Pitää huolehtia kuitenkin, että ”euron nykysäästöllä ei aiheuteta 10 euron tulevia kustannuksia”. Kaikki se, miten asiat juuri nyt ovat, ei tule jatkumaan. Muutoksia tulee varmasti.

Palvelujen johtamisessa tarvitaan toimivat tietojärjestelmät. Sen vuoksi äänestin Apottiin liittymisen puolesta.

Päättäjillä on ollut käytössään runsaasti tietoa; myönteisistä ja kielteisistä käyttäjäkokemuksista, oman henkilöstön ja esimiesten näkemyksistä ja erilaisten vaihtoehtojen laskelmia. Keusoten ja kuntien päättäjien lukuisiin kysymyksiin saatiin selkeät ja perusteelliset kirjalliset vastaukset. Asioita käsiteltiin useilla foorumeilla viimeisen vuoden aikana. Tämä tieto ei nyt voittanut kapea-alaista lobbaajien tarjoamaa tietoa, jota jaettiin mm. tätä varten perustelulta some-kanavalta. Eniten äänessä olivat lääkärit ja tietojärjestelmämyyjät. Luottamukseni on ehdottomasti suurempi virkavastuulla koostettuun tietoaineistoon kuin lobbaajien tarjoamaan.

Iso kuva eri vaihtoehtojen merkityksestä ja seuraamuksista ei tullut ymmärretyksi. Liittyminen olisi ollut Keusoten kokonaisedun mukainen välttämätön ratkaisu myös taloudellisesti.

Kirjoittaja on Keusoten hallituksen, valtuuston ja sote-jaoston jäsen sekä kuntavaltuutettu (sd.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu