Mielipide: Digipalvelut eivät voi korvata sosiaali- ja terveyspalveluita

Keusote-kuntalainen

Keusoten kotisivut mainostavat tulevaisuuden ”dynaamista” palveluverkostoa, jonka erinomaisuutta johtajat / päälliköt ovat ahkerasti todistelleet.

Omaa luokkaansa oli Sirkka Rousun kolumni NU:ssa 25.–26.4. Lyhyt kirjoitus toistaa termejä ”palvelu/verkko/kehittää” noin 25 kertaa. Esim: ”palveluja kehitetään / toimintamalleja on jo kehitetty / kehitystoimia on tehty / palvelujen parantaminen onkin jatkuvaa kehitystä / kehitetään etäpalveluja (ym.) / palvelujen kehittämiseen liittyy YT-prosessi”. Hyvin vakuuttavaa. Mutta ”kehitys”, minkä tarkoitus on viestiä jotain positiivista, on ontto sana, jos ei kerrota selkeästi, mikä on huonoa nykytilanteessa, millä muutoksilla tilanne paranee, ja mikä on tavoiteltu päämäärä. Esimerkiksi hyvin toimivan terveysaseman sulkeminen ei varmasti ole ”kehitystä” sen palveluja käyttäville.

Joitakin kommentteja viimeaikaisiin Keusoten ulostuloihin. Kustannusten hillitseminen näyttää olevan tärkeintä. Mennään raha edellä, ei itse palvelut ja inhimilliset näkökohdat. Luvataan käyttää vähemmän rahaa, mutta samalla parantaa palveluja. Maalaisjärjellä ajatellen tuo yhtälö ei ole kovin realistinen. Pienemmällä taloudellisella satsauksella ei yleensä tuoteta parempia / enemmän / monenlaisia palveluja. Päinvastoin.

Lisätään etäpalveluja. Ei varmasti auta niitä, joilla ei ole (eri syistä) kykyä, taitoa, välineitä, mahdollisuuksia etäyhteyksien käyttöön. Varsin outoa on mielenterveysongelmaisten siirtäminen etäpalvelujen varaan. He, jos ketkä tarvitsevat ”oikeaa” empaattista ihmistä ja lähikontaktia. Yksinäisyys on monille todellinen ongelma, siinä ei ruututsättäily paljon lohduta.

Kuntoutuspalveluja ja ryhmätoimintoja etänä? Miten tämä järjestetään? Miten esimerkiksi fysioterapeutti ohjaa ja tarkistaa oikeiden liikkeiden suoritusta ja välineiden käyttöä? Onko kaikilla erikoisvälineet kotonaan? Vai kuljettaako palvelubussi niitä ympäriinsä? Missä ryhmät kokoontuvat seuraamaan toimintoja ruudulta? Voisiko toimintoja selittää esimerkein?

”Valtaosa sote- palveluista voidaan sähköistää tai siirtää liikkumaan”, sanoo palveluverkkosuunnitelmahankkeen projektityöryhmän johtaja (NU 29.4.). Onko tavoiteltava tulevaisuuden näkymä siis, että valtaosa henkilöstöä ”hoitelee” etäpäätteen ääressä potilaita tai kiertelee kyliä? Entä lasten korvatulehdukset, lihas-, selkä- ym kivut ja säryt, ihovauriot, aineenvaihduntahäiriöt, kuume, murtumat jne? Potilaat ehkä toivoisivat lääkärin edelleen tutkivan heitä kunnolla ja asiallisissa tiloissa. Entä tyhjenevät terveysasemat, kun palvelut ”liikkuvat”? (Mikä sekin maksaa.) Digipalvelut vain täydentävät palveluja, ne eivät korvaa tärkeää inhimillistä kanssakäymistä.

Projektipäällikkö Nousiainen ”ei vielä paljasta virkamiesten suunnitelmia ja palvelujen sisältöjä”. Siksikö, ettei vielä ole käyttökelpoisia ratkaisuja ja luotettavia vaikuttavuusarvioita? Kuitenkin päätöksiä tehdään jo tuota pikaa! Saamme siis jännityksellä odottaa missä terveysasemien ovet lyödään lukkoon ja minkälaisten ”dynaamisten” palvelujen varaan jäämme. ”Se, miten asiat nyt ovat, ei tule jatkumaan”, toteaa Rousu. Taitaa pitää paikkansa, mutta mihin suuntaan mennään?

Kirjoitus on julkaistu nimimerkillä Keusote-kuntalainen Nurmijärven Uutisissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu