Pääkirjoitus: Uusia sote-palveluita avattava enemmän

Riikka Laine

Nurmijärvi päätti kesäkuussa 2017 perustaa yhdessä Hyvinkään ja Järvenpään kaupunkien sekä Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan kuntien kanssa oman Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän. Toukokuussa 2018 Nurmijärven valtuusto päätti puolestaan hyväksyä, että Keski-Uudenmaan sote tuottaa 1.1.2019 alkaen kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevat palvelut kunnan asukkaille jäsenkunnista siirtyvän tuotanto-organisaation avulla.

Kun valtuusto teki liki kaksi vuotta sitten päätöstä, ei ainakaan julkisuudessa silloin kerrottu, että tämä muutos toisi myös muutoksia sote-palveluiden toimipisteisiin. Keusoten johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen totesi Nurmijärven Uutisten haastattelussa, että ”toimipisteissä ei ole odotettavissa muutoksia”. Samalla hän kertoi, että ”lähipalveluita lisätään esimerkiksi matalan kynnyksen palveluiden verkostolla” (NU 9.6.2018). Nurmijärven kunnan entinen johtava ylilääkäri Ilpo Salminen kertoi puolestaan 13.1.2019 Nurmijärven Uutisissa Keusoten kanssa tehdystä sopimuksesta, jossa vuoteen ei tiloihin puututa.

Koko ajan kuitenkin ollut tiedossa, että kunnat taistelevat kasvaneita sote-kuluja vastaan. Nurmijärven kunnan talous sukelsi viime vuonna vielä entistäkin syvemmälle vuoden 2019 alijäämän painuessa jo 15,8 miljoonaan euroon. Sote oli isossa roolissa, sillä sote vei kunnan budjetista 57 %, ja kaikkineen sote-kuluihin kului 125,8 miljoonaa euroa (NU 26.3.2020). Siksi ei ole varmasti yllätys kenellekään, että sote-palveluiden järjestämistapaa joudutaan miettimään tulevaisuutta varten. Kun väestö ikääntyy, ei kunnan eikä Keusoten talous kestä entisestään kasvavia sote-kuluja.

Kun NU uutisoi viime viikon lopussa verkkosivuillaan Keusoten palveluverkkokatsauksen luonnoksesta, jossa tullaan tämän hetken tiedon mukaan esittämään ainakin Rajamäen, mahdollisesti myös Klaukkalan terveysaseman lakkautusta, nousi moni kuntalainen vastarintaan. Kuten Keusoten asukaskyselystäkin ilmeni, nurmijärveläiset haluavat säilyttää terveysasemansa (sivu 4-5), ei korvata niitä pääosin sähköisillä ja liikkuvilla palveluilla.

Keusoten täytyykin vielä tehdä paljon konkreettisemmat esitykset terveysasemat korvaavista sähköisistä ja liikkuvista palveluista, jos aikovat saada nurmijärveläiset vakuuttuneiksi siitä, että asemat voidaan korvata uudentyyppisillä palveluilla. Toivottavasti myös päättäjät vaativat vielä tarkemmat hahmotelmat, kustannuslaskelmat ja vaikutustenarviot ennen kuin päätöksistä lähdetään päättämään. Onko tämä malli tosiaan se, millä kuntatalous saadaan kuntoon?

Kirjoittaja on Nurmijärven Uutisten päätoimittaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu