Mielipide: Nurmijärven lukioratkaisu lähestyy

Kuvituskuva. Riikka Laine

Eero Santala

Nurmijärven lukioratkaisuista tehdään päätös elokuun valtuustossa. Edellisen kerran uudesta Nurmijärven lukiosta äänestettiin valtuuston budjettikokouksessa 14.11.2018. Silloin hankesuunnitelmien, lukiotyöryhmän selvitysten ja konsulttitöiden jäljiltä uusi lukio jäi äänestyksessä äänin 24 – 27 toteutumatta ja pöytäkirjaan kirjattiin, että päätös jää odottamaan lisäselvityksiä myöhemmän päätöksen tueksi.

Tuosta kokouksesta tulee syksyllä kuluneeksi 2 vuotta. Kokouksen päätöksen pohjalta käynnistyi Nurmijärven uuden palveluverkkosuunnitelman tekeminen, vaikkakin vasta uuden teknisen johtajan Jouko Lehtosen aloittaessa tehtävässään tammikuussa 2019. Muistan silloin valtuuston kyselytunnilla Lehtoselta kysyneeni, että kuinka palveluverkkosuunnitelma on lähtenyt etenemään. Ei ollut vielä silloin. Toista kertaa ei ole tarvinnut kysyä.

Nyt palveluverkkosuunnitelma on valmistumassa päätettäväksi tämän vuoden budjettivaltuustoon marraskuussa. Elokuussa tehtävä lukioratkaisu on päätettävä ensin, jotta loput palveluverkkosuunnitelman avoimet asiat ja suunnitelma kokonaisuutena voidaan valmistella budjettikokoukseen valmiiksi.

Palveluverkkosuunnitelman valmistamisessa on kuultu laajasti eri sidosryhmiä, niin valtuustoa ja lautakuntia, eri asukasryhmiä kunnan eri osissa, yrittäjiä ja kolmatta sektoria, unohtamatta myöskään kunnan omia työntekijöitä. Kyselyitä on tehty useampaan eri otteeseen ja välissä on koottu yhteenvetoja kyselyiden tuloksista uusia kyselyitä varten. Iso kiitos virkamiehille työpajoista sekä asian aktiivisesta valmistelusta ja eteenpäin viemisestä, sillä maali vihdoin häämöttää jo näköpiirissä.

Palveluverkkosuunnitelman kokonaisuudessa varmasti näkyvin päätös on lukioratkaisun tekeminen. Päätös tulee olemaan mielipiteitä vahvasti jakava, niin päättäjien kuin osan kuntalaistenkin keskuudessa. Valtuustoryhmät ja lautakunnat saavat nyt kesäkuun aikana pohdittavakseen esityksen, jossa esitetään käytännössä kolmea erilaista ratkaisua lukio-opetuksen järjestämiseksi Nurmijärvellä: jatketaan kuten tähänkin asti kahdella toimipisteellä tai rakennetaan uusi toimipiste joko Kirkonkylälle tai Rajamäkeen.

Valitettavasti päätöksessä mennään nyt seinät edellä, kun ratkaisuehdotuksissa ei ole millään muotoa otettu huomioon lukio-opetuksen tulevaisuutta. Pedagogisia suunnitelmia ja lukion mahdollisia painotuksia, kun ei tässä vaiheessa olla tuomassa lainkaan päätöksen tueksi. Päättäjille näinä talouden tiukkoina aikoina Nuuka-ohjelmaa toteuttaessamme, ”seinät edellä” -ratkaisu on toki helpompi ymmärtää ja päättää, kun päätettävänä on lopulta vain numerollisia asioita.

Kun nyt elokuussa kuitenkin teemme päätökset ”seinät edellä,” mielestäni ainoa oikea ratkaisu on yhden toimipisteen lukio. Kahden pikkulukion, joiksi molemmat lukiot sekä Kirkonkylällä että Rajamäessä lasken, yhdistäminen mahdollistaa huomattavasti laajemman kurssitarjonnan ja sen mahdollisesta opetuksen painotuksesta on helpompi tehdä myös ulkokuntalaisia kiinnostava paketti. Sopivan painotuksen löytyessä siitä voivat hyötyä myös paikallinen elinkeinotoiminta yhteistyössä ja erikseen korkeakoulujen kanssa. Yhtä toimipistettä puoltaa myös vuotuiset käyttökustannukset, joista on laskettu syntyvän säästöä n. 100 000 € vuodessa, jolloin 10-20 vuodessa säästöä syntyy kokonaisuutena jo 1-2 miljoonaa euroa.

Lukion sijoituspaikan suhteen päätöksen tueksi tarvittaisiin kuitenkin vielä lisää tietoja, kuten edellä mainittuja pedagogisia suunnitelmia ja selvitystä kuinka itse sijoituspaikka niihin vaikuttaa. Joka tapauksessa yhden toimipaikan lukiossa noin puolella oppilaiden matkustus tulee lisääntymään, sijoitetaan lukio kumpaan tahansa taajamaan. Matka on kuitenkin yhtä pitkä kumpaankin suuntaan. Kummassakin urheilumahdollisuudet ovat hyvät. Kirkonkylään sijoittamista puoltaa keskeisempi paikka kunnassa, esimerkiksi yhteydet muualta kunnasta ovat Kirkonkylälle kohtalaisen ”sujuvat” (mm. Nukari, Raala, Palojoki). Myös oppilasmäärät ja väestöpohja tukevat sijoittumista Kirkonkylälle.

Moni sanoo, että koska lukio-opetus ei kuulu kunnan lakisääteisiin palveluihin, niin emme tarvitse lukiota lainkaan. Toimiva lukio on kuitenkin elinvoimaisen kunnan yksi tärkeimmistä tekijöistä, se luo kunnan omille nuorille laajemmat mahdollisuudet opin tielle. Nurmijärvi myös tarvitsee uusia kuntalaisia, ja osa kuntaan muuttajista tekevät muuttopäätöksensä lukion olemassa olemisen pohjalta. Jos kunnassa ei ole lukiota, muutetaan mieluummin esimerkiksi Tuusulaan tai Järvenpäähän. Kunnan elinvoiman vuoksi tarvitsemme jokaisen muuttajan.

Olen itse ylioppilas -96 Hollolan n. 250 oppilaan lukiosta, jonka kunta päätti säästötoimenpiteenä lakkauttaa jo 2014. Tämä rakkaan kotikuntani päätös harmittaa edelleen. Nurmijärvi näinkin lähellä korkeakoulukaupunkeja ei saa tehdä samoin ja jättää itseään kehityksen ulkopuolelle.

Kunnan elinvoimaisuutta ja opetuksen tulevaisuutta ajatellen,

Kirjoittaja on filosofian tohtori, kunnanvaltuutettu (sd.) ja elinvoimalautakunnan jäsen.

Kommentoi