Kunnan palveluverkkoa työstetään tihenevän tahtiin. Pohjoisen Nurmijärven suunnitelma tuodaan pöytään ensimmäisenä, mutta siitä ei tule päättää muita tarpeita unohtamatta. Sisäilmaongelmiin ja tiloihin odotetaan ratkaisuja ja viisaita päätöksiä, ennen kaikkea myös euroja, koko kunnan alueella. Turvalliset tilat ovat jokaisen lapsen ja nuoren oikeus asuinpaikasta riippumatta. Pian tästä päätetään. Millaisiin talonrakennusinvestointeihin ryhdymme, mennäänkö seinät vai toiminta edellä?
Lukiokoulutuksen järjestäminen kunnassamme vaatii huomionsa. Uusi lukiorakennus investointina lisäisi merkittävästi velkataakkaa, eivätkä seinät opeta. Onko vetovoimatekijänä automaattisesti siis talo, josta tulevat sukupolvet maksavat itsensä kipeiksi velkamäärän yhä kohotessa? Meistä nurmijärveläiset nuoret ansaitsevat enemmän.
Nurmijärvellä vaihtoehtona näyttää olevan automaattisesti se, että meillä on kunnallinen lukio yksityisen lukiokoulutuksen järjestäjän eli Arkadian lisäksi. Lisäksi vaihtoehtona näyttää olevan se, että lukiomme toimii joko uudessa talossa Kirkonkylällä tai uusissa tiloissa Rajamäellä ja Kirkonkylällä, perinteisesti omissa tiloissa opetusta järjestäen. Entä itse lukiokoulutuksen sisältö?
Lukiokoulutuksen tarkoituksena on lain mukaan tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille tulevaisuuteen tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Tarkoituksena on myös antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Tarvitaanko tätä varten uusia taloja – vai olisiko sittenkin mietittävä, kuinka voimme järjestää laadukkaan lukiokoulutuksen jo olemassa olevia, erilaisia tiloja hyödyntäen?
Kehittäminen, suunnittelu ja selvittäminen vaativat vaivannäköä, mahdollisuuksien puntaroimista. Onko eri tahojen kanssa pohdittu mm. verkostoyhteistyötä? Voisiko lukiokoulutus olla sellaista, että kurssitarjottimen voi koota niin laajaksi kuin haluaa – suorittamalla osan kursseista virtuaalilukiossa? Olisiko aika vakavasti miettiä, millä tavalla on mahdollista kestävästi tarjota kaikkein keskeisimmät oppiaineet itse ja mikä tahansa oppilasta kiinnostava muu aine esim. alueellisen tai korkeakouluyhteistyön perusteella. Joka alan erikoisopettajaa ei tarvita kunnassa, jos järjestäisimme väylän opettajan ja oppilaiden välille paikasta riippumatta oppiaineiden opiskeluun. Voisimmeko olla jopa ensimmäinen kunta Suomessa, jossa lukiolaiset voivat opiskella lähes mitä vain? Persoonallista lukio-opetusta nuorille omassa kotikunnassa: hyvät eväät tulevaisuuden työelämään, jossa koronan jälkeen moni asia toisin – myös etätyö ja etätyön työkalut.
On aika miettiä lukiokoulutuksen tulevaisuuden visio. Mielestämme tilojen suhteen voi ja pitää joustaa, jotta itse lukiokoulutus olisi mahdollista mahdollisimman monelle. Mitä oikeasti loppujen lopuksi tarvitaan, jotta nurmijärveläisten perheiden lapset ja nuoret saavat hyvät eväät elämään? Taloja vai taitoja?
Mielestämme tilojen suhteen voi ja pitää joustaa, jotta itse lukiokoulutus olisi mahdollista mahdollisimman monelle.
Riikka Raekannas (kesk.) on valtuutettu, sivistyslautakunnan jäsen, kunnanhallituksen jäsen
Tarja Salonen (kesk.) on valtuutettu, kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja