Mielipide: Avoin kysymys Nurmijärven kunnan päättäjille yksityistieasioista

Raija Viitamäki

Yksityistielain uudistuksesta ja kunnan kunnossapitosopimusten irtisanomisesta on ollut paljon kirjoituksia, mutta muutama asia on jäänyt vähemmälle huomiolle.

1. Valtionavustus: Kun kunta on aikanaan (yleensä 1970-luvulla) ottanut kunnossapitoonsa yksityistiet, se on myös saanut niiden kunnossapidosta valtionavustuksen eli on tiekuntien puolesta nostanut ja kuitannut valtionavustuksen korvauksena tekemästään työstä. Tämä lukee selvästi niissä hoitosopimuksissa, jotka kunnan arkistosta vielä löytyvät. Valtionavustuksia on määrätietoisesti leikattu vuosikymmenten kuluessa. Esim. Vuonna 2011 valtionavustusten määrä oli 23 miljoonaa kun jo vuonna 2015 avustus oli 5 miljoona, josta 2 miljoonaa oli tarkoitettu silloille ja losseille. Eli kunnan saamat valtionavustukset ylläpitämistään yksityisteistä ovat romahtaneet ja tälle menoerälle tarvitaan maksaja, joka on tässä tapauksessa yksityistien varrella asuva asukas.

2. Kiinteistövero: Kiinteistöverolaki on ollut voimassa vuoden 1993 elokuun alusta, jossa säädetään kiinteistön arvoon perustuvasta kunnalle menevästä kiinteistöverosta, ja joka säädettiin korvaamaan kiinteistöjen harkintaverotus, asuntotulon verotus sekä katu- ja manttaalimaksut. Kunnat käyttävät näitä verotuloja mm. kunnallistekniikan kehittämiseen, rakentamiseen, vesi- ja viemärijärjestelmiin, valaistukseen, ja liikenteen kehittämiseen (tiestö ja kadut). Nurmijärven kunta on säätänyt yhtäläisen kiinteistöveroprosentin kiinteistöille riippumatta kiinteistön sijainnista.

3. Kunnallisvero: Yksityisteiden varressa asuu huomattava määrä ihmisiä, jotka voidaan verotietojen perusteella katsoa hyvin toimeentuleviksi. Monet perheet ovat valinneet haja-asutusalueen asuinalueekseen luonnonrauhan ja maaseudun muiden arvojen vuoksi. Näin tehdessään he ovat varautuneet siihen, että kunta ei tarjoa vesi- tai viemäröintiä eikä katuvalaistusta. Kunnan tienhoito on ollut ainoa asia, jonka on voitu katsoa tulevan kiinteistöveron kompensaationa.

4. Yhdenvertaisuuslaki: 5§ mukaan viranomaisella on velvollisuus edistää yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

5. Kysymys: Asetetaanko kuntalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpakkansa vuoksi? Jos kunta on menettänyt yksityisteiden valtionavustukset, onko oikein maksattaa sitä yksityisteiden asukkailla, joilla ei muutenkaan ole samoja palveluja kuin kaava-alueiden asukkailla, vaikkakin he maksavat saman kiinteistöveron kuin muutkin kuntalaiset ja osallistuvat samalla tavalla kunnallisveron maksuun? Eikö kiinteistöveroprosentin tulisi määräytyä sen mukaan mitä niistä käytetään kunkin alueen infran parantamiseen? Nythän nk. maalla asujat maksavat infrasta, josta eivät hyödy mitenkään. Mihin haja-asutusalueen kiinteistöveron maksaja tarvitsee vesi- ja viemärijärjestelmää, jota hänelle ei tarjota tai katuvalaistusta alueella, jossa ei koskaan käy?

Kirjoittaja on nurmijärveläinen vuodesta 1985

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu