Mielipide: Keusote käskyttää kuntaa

29Matti Luokola

Huhtikuun alusta alkaen nurmijärveläiset ja kaikki Keski-Uudenmaan kuuden kunnan asukkaat ovat joutuneet Keusoten käskyttämäksi. Palveluverkko-ohjelmaksi kutsutun suunnitelman ensimmäiseksi toimenpiteeksi ilmoitettiin terveysasemien lopettaminen siten, että tavoitteena on vain yksi palvelupiste kuntaa kohden. Asiasta nousi haloo kaikissa kunnissa ja erityisesti Nurmijärvellä ja Tuusulassa kolmine terveysasemineen. Useisiin nettiadresseihin kunnissa kertyi nimiä 500–1000 parissa viikossa. Sitten tuli Keusoten johdon ilmoitus kuntiin, että esitys vedetäänkin takaisin – toistaiseksi – sen enempää perustelematta? Moni luuli, että nyt vaara on ohi! Vaan eipä alkuunkaan. Keusoten virkamiesten yhdessä konsulttiensa kanssa laatima kehittämisohjelma oli kasattu n. puolessa vuodessa ilman todellista yhteistyötä omistajakuntien kanssa. Tuon julistetun suunnitelman realistisuuden tai jopa lainmukaisuuden todentamiseen Keusoten poliittisin perustein valituilla maallikoista koostuvalla päätöksentekokoneistolla ei ole mitään mahdollisuutta.

Tähän suunnitelmaan ovat reagoineet ”jaloillaan äänestämällä” mm. kahdeksan nurmijärveläistä Keusoten palveluksessa ollutta lääkäriä, 40 % Nurmijärvellä toimivista lääkäreistä, jotka kaikki ovat irtisanoutuneet kuntayhtymän palveluksesta sen lyhyenä toiminta-aikana. Monella heistä on vuosikymmenten kokemus kunnassamme. Tätä eivät kunta- eivätkä sotepäättäjämmekään hetki sitten edes tienneet. Kaikessa hiljaisuudessa Keusote on purkanut Nurmijärvellä pitkään noudatetun omalääkärijärjestelmän (väestövastuujärjestelmän). Lääkärien huolesta kerrottiin kunnanhallitukselle ja kaikille sen jäsenille henkilökohtaisella kirjeellä 28.5.20, jossa ilmaistiin huoli Keusoten palvelujen saatavuutta ja laatua heikentävistä toimenpiteistä. Jo tehtyjen toimenpiteiden lisäksi aiotaan toteuttaa edelleen palvelujen keskittämistä ja muuttamalla palvelut samanlaisiksi kaikissa kunnissa, siis ottamatta huomioon kuntien vaihtelevaa rakennetta ja siitäkin johtuvia kuntakohtaisia tarpeita. Lääkärien kannanottoa ei otettu käsittelyyn omassa kunnanhallituksessamme, vaikka lääkärien edustaja henkilökohtaisesti soitti kunnanhallituksen puheenjohtajalle ennen ko. kokousta.

Nyt tullaankin asian ytimeen, eli kuntien ns. omistajaohjaukseen. Kuntayhtymärakenteessa sitä rakenteellisesti ja muodollisesti ”hoitaa” yhtymäorganisaatio: Keusoten hallitus ja valtuusto. Mutta varsinaisen Keusote-yhtymän omistajia oikeasti ovat kaikki kuusi kuntaa, jotka maksavat Keusoten kulut ja vastaavat tilaajana kuntalaisiin päin näistä verotuloilla maksettavista palveluista. Kulut maksetaan ns. aiheuttamisperiaatteella, eli kunta maksaa sen mukaan, mitä palveluita ”Nurmijärven kunnan itsensä haluamat” palvelut aiheuttavat. Todellista omistajavaltaa pitäisi kunnassa käyttää siis sen oma kunnanhallitus, kuten muissakin kuntaa koskevissa asioissa, tarvittaessa kunnanvaltuuston vahvistamana.

Nyt Keusote käskyttää kuntia ja hoitaa asioita kuntayhtymämallin maallikkopäättäjäorganisaation avulla ohi ilman täsmällisiä pelisääntöjä normaalin kuntaorganisaation kanssa. Eikä vain näin, vaan tekee koko ajan ilmoitusluontoisia yksipuolisia virkamiespäätöksiä neuvottelematta ja informoimatta kuntia etukäteen. Tästä tuore esimerkki on kunnan vanhuspalvelukokonaisuuden, vammais- sekä omaishoitajapalveluiden heikennykset irtisanomalla yllättäen Nurmijärven kunnan itsensä perustaman Onnenkimpaleen Kirkonkylän Heikkarin palvelutalon vuokrasopimus (NU 10.6.20) ja Rajamäen toimitilat (NU 15.7.20). Tämä tehtiin sähköposti-ilmoituksella neuvottelematta.

Herää väistämättä kysymys, onko meillä tehtäviensä tasalla oleva ja vaikuttamiseen kykenevä kuntajohto kunnanhallituksineen?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu