Mielipide: Miksi Tuusulan palveluverkko-osaamista ei ole haluttu hyödyntää?

Matti Luokola

Syksyllä 2018 muutaman vuoden lukioväittely pelkistyi siihen, että ilman minkäänlaisia vaihtoehtotarkasteluja valtuustolle esitettiin keskitettyä uutta lukiorakennusta Kirkonkylän keskustaan. Asemakaavaa ei oltu edes tutkittu ja sittemmin selvisi ettei se edes mahtunut tuolle alueelle. Sivistystoimen ajama ehdotus kaatui kaikkien kuntalaisten onneksi äänin 27–24 mutta vain 3 äänen enemmistöllä. Äänet eri puolueissa jakautuivat hyvin eri tavoin, jopa silmiinpistävästi valtuutettujen asuinpaikan mukaan. Kahden vuoden yritysten jälkeen tilanne päättäjien keskuudessa näytti elokuussa edelleen varsin sekavalta (NU 5.8.20)

Siksi esitänkin vakavan kysymyksen; miksi Tuusulan kunnan palveluverkkosuunnitelmaa ja erityisesti sen lukioratkaisua ja niitten kehittämisen työskentelytapoja useamman vuoden kokemuksineen ei kyetty ja haluttu hyödyntää?

Tuusula on kouluverkkorakenteeltaan hyvin samanlainen kuin Nurmijärvi. Kolme isoa taajamaa: Hyrylä, Kellokoski ja Jokela sekä joukko pienempiä kyliä.

Syksyn 2018 tapahtumien jälkeen otin tammikuussa 2019 yhteyttä Tuusulan kunnan johtoon. Järjestin tältä pohjalta yhteisen kokouksen huhtikuussa 2019 Nurmijärven kunnan koko johtoryhmälle. Tuusulan kolmen toimipisteen lähilukioratkaisusta ja sen valintakriteereistä ja työskentelymetodeista tuli kertomaan suunnittelutyössä koko ajan mukana ollut lukion rehtori. Tämän tilaisuuden tarkoituksena oli luoda suorat henkilökohtaiset yhteydet virkamiestasolla naapurikuntien välillä ja mahdollistaa bench-markkaus kuntien kesken.

Mitään oleellista ei tapahtunut.

Tuusula on toiminut alusta asti hyvin eri tavalla kuin Nurmijärvi lähtiessään kehittämään palveluverkkoaan. He työskentelivät ensimmäisen vuoden luomalla ensin tuleville työprosesseille uudet tavat toimia yhdessä eri osapuolien edustajien yhteistyönä: sivistystoimi, tilapalvelut, päättäjät, opettajat, rehtorit ja oppilaat kaikki yhdessä. Työtapana oli vajaan vuoden kestävä sarja ( 5–7 kpl) työpajoja näitten eri osapuolia edustavien henkilöitten kanssa.

Tuusula on perusteellisen harkinnan ja eri osapuolten kiinteän yhteistoiminnan tuloksena päätynyt kolmessa suurimmassa taajamassaan toimivaan hajautettuun lähilukiomalliin voidakseen minimoida oppilasvuodot muualle ja taatakseen kunnan vetovoiman asukkaitten kannalta! Ei mitään erillisiä lukiorakennuksia, vaan yhteisissä rakennuksissa jo olemassa olevien yläasteitten kanssa Jokelassa ja Kellokoskella sekä Hyrylässä tulevassa Moniotalossa muitten oppilaitosten kanssa.

Miksi kuntamme sivistystoimi ei ole lainkaan tarkastellut erilaisia vaihtoehtoja, vaan ajaa itsepäisesti yhtä suurlukiota ainoana autuaaksi tekevänä vaihtoehtona perustellen suurella kurssitarjonnalla?

Sivistyslautakunta hyväksyi 10.6. tällaisen yhden vaihtoehdon esityksen, mistä jätettiin eriävä mielipide pöytäkirjaan kuitenkaan kertomatta sisällöstä julkisuuteen. Tulevaisuuden oppimisympäristö kuitenkin tapahtuu verkottuneesti. Myös lukion tilojen käyttökustannuksista päättäjille ja julkisuuteen on annettu harhaanjohtavaa tietoa, johon puututtiin NU 15.8. kolumnissa ”lukiojossittelua”. Samoin sivistystoimi informoi koululaisperheitä Rajamäen lukion väistötilojen rakentamisesta vasta kunnanhallituksen puututtua asiaan.

Tällä hetkellä selvitellään kiireesti ihan uutta konseptia, ”kevytversiotiloja” lukioratkaisulle, missä ei juuri uutta rakennettaisi? Kaiken kukkuraksi kunnan vetovoimapuoli ja elinkeinoelämän näkemykset palvelujen merkityksestä niille, on jätetty koko hankeorganisaation ulkopuolelle. Näinhän kävi myös 2018 tilanteessa. Samoin vaikutustarkastelut perheiden ja oppilaiden näkökulmasta ovat jääneet varsin yksipuolisiksi. Kehitystyötä ei ole osattu tehdä koko konserninäkökulmasta, vaan lähinnä kahden toimialan muutaman kuukauden pyrähdyksin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu