Kolumni: Keusoten tulevaisuus puhuttaa – kuntayhtymästä irtautuminen ei ole kuitenkaan oikea ratkaisu

Eemeli Peltonen

Keusoten tila ja tulevaisuus ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua. Kaksi viikkoa sitten Nurmijärven Uutisissa uutisoitiin kuntalaisaloitteesta, jossa vaaditaan Nurmijärven eroa kuntayhtymästä.

Samansuuntaisia kannanottoja on aika ajoin esitetty myös sosiaalisen median palstoilla eri puolilla kuntayhtymän toimialuetta.

Keskustelu alueen yhteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä on arvokasta ja tervetullutta. Kehitettävää kun riittää aina.

Keusoten ympärillä käytävässä keskustelussa olisi kuitenkin hyödyllisempää keskittyä etsimään ratkaisuja, joilla kyettäisiin aidosti parantamaan kuntayhtymän toimintaa ja sen palveluita.

Keusotesta eroaminen ei ole kestävä ratkaisu yhdenkään kuntayhtymän kunnan näkökulmasta. Ero johtaisi vain palveluiden järjestämisvastuun palautumiseen takaisin kunnalle. Mitään takeita ei ole, että tällainen askel taaksepäin parantaisi palveluiden laatua ja saatavuutta tai laskisi jatkossa kunnalle koituvia sote-kustannuksia.

Eroaminen Keusotesta olisi lyhytnäköistä myös siksi, että jo muutaman vuoden päästä sote-palveluiden järjestäminen on siirtymässä koko maassa kuntaa leveämmille harteille. Hallituksen sote-uudistuksen myötä Keski-Uudellemaalle perustettava maakunta ottaa hoidettavakseen nykyisen Keusoten tehtävät vuonna 2023.

Mitään takeita ei ole, että askel taaksepäin parantaisi palveluiden laatua.

Vuosi 2019 oli Keusoten ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Selvää on, ettei yksikään uusi organisaatio tule kerralla valmiiksi. Eikä varsinkaan silloin, kun ollaan rakentamassa väestöpohjaltaan koko maan suurinta perusterveydenhuollon kuntayhtymää. Lisähaasteensa tuo koronavirus, jota kukaan ei voinut ennalta aavistaa.

Helpoksi ratkaisuksi tarjotun Keusotesta eroamisen sijaan nyt tulisikin käydä keskustelua siitä, miten nykyisen kuntayhtymän puitteissa voitaisiin kehittää palveluita, samalla säilyttäen kestävän kustannustason. Siinä onnistuminen edellyttää niin palveluiden käyttäjien kuin henkilöstönkin kuuntelemista. Myös kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistyötä sekä vuoropuhelua on tiivistettävä etenkin ratkottaessa talouteen liittyviä haasteita.

Kirjoittaja on kehyskuntien KUUMA-johtokunnan jäsen (sd.) Järvenpäästä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu