Mielipide: Kyläkoulujen harventaminen on oman oksan sahaamista

Kirjoittaja muistuttaa, että pienet koulut ovat yksiköitä, jotka ylläpitävät turvallisia yhteisöjä. Anton Soinne

Sini Sovijärvi

Samalla kun kouluväkivaltauutiset valtaavat median ja nostavat pääkaupunkiseudun suurten koulujen sosiaaliset ongelmat jälleen tapetille, osa Nurmijärven päättäjistä haluaa ajaa alas kunnan viimeisetkin kyläkoulut. Haluaako Ylpeästi lande -sloganilla ratsastava kunta pettää alueelleen muuttaneet perheet?

Pienet koulut ovat yksi suurimmista vetovoimatekijöistä pääkaupunkiseudun ympäryskunnissa. Jos halutaan alueelle muuttavan lapsiperheitä, on kyläkoulujen harventaminen oman oksan sahaamista.

Erityisesti Nurmijärvi on metropoliympäristön kunnista se, johon lapsiperheet ovat jo vuosikymmeniä muuttaneet paetakseen kasvavan Helsingin ja urbanisoituvan lähialueen ongelmia, mm. jättikouluja ja löytääkseen itselleen kohtuuhintaisen kodin.

Nurmijärven kuntastrategiassa todetaan, että kylien elinvoimaisuus on säilytettävä ja lasten ja nuorten palvelut tuotettava heidän omissa kasvuympäristöissään. Lisäksi Nurmijärven valtuusto on hyväksynyt palveluverkkokriteerit, joista yhtenä on alakoulujen säilyttäminen lähipalveluna. Strategiassa mainitaan useaan otteeseen ”maaseutumaiset kylät” ja painotetaan, että ”asukkaiden hyvinvointi on kunnalle tärkeää”.

Nurmijärvi on jo osa pääkaupunkiseutua, josta perheet ja lapset eivät lopu. Vaikka työt ovat ensisijaisesti Susirajan sisäpuolella vilkkaissa taajamissa, kaikki eivät halua asua urbaanissa ympäristössä. Nurmijärvi tarjoaa tähän ainutlaatuisen mahdollisuuden. Kunta on vahvasti omanlaisensa, hyvin erilainen kuin Vantaa tai Espoo.

Nurmijärven väljyydessä on vielä mahdollisuus valita asuinmuoto ja lapselle koulumuoto. Tämä on huomattava hyvinvointi- ja viihtyvyysvaltti. Asukkaiden pitäminen omassa kunnassa synnyttää myös palveluita, uusia yritysmuotoja ja elinvoimaisuutta omaan kuntaan.

Kyläkoulu on arvo sinänsä, lisäksi se työllistää suuren joukon ihmisiä. Vauhtisokea suuriin keskittymiin pyrkiminen ei ole ratkaisu mihinkään. Sosiaaliset ongelmat kasvavat, pienet taajamat kärsivät ja suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa muutoinkin vaikeasti rakennettava yhteisöllisyys katoaa.

Pienet koulut ovat yksiköitä, jotka ylläpitävät turvallisia yhteisöjä, joissa jokainen lapsi ja perhe huomioidaan. Kaikkea ei voi tehdä vain talouden ja tyhjää helisevän ”tehokkuuden” nimissä, on myös henkisiä ja kulttuurisia arvoja, joita ei rahassa mitata. Tutkimukset osoittavat, että kyläkouluissa viihdytään ja voidaan hyvin, se on osa laadukasta, suomalaista asumiskulttuuria.

Nurmijärvi oli jo 1860- ja 1870-luvuilla perustamassa ensimmäisiä kouluja Suomeen. Kaikkien yhteiskuntaluokkien koulutus oli pienen kansamme toivo ja perusta – ja on edelleen. Historialla on opetuksensa.

Mitä jää, jos Nurmijärveä olennaisesti leimaava, kokonainen kyläkoulukulttuuri ajetaan alas? Kuntahan määrittää itsensä myös kulttuurikunnaksi, jolla on historialliset arvonsa. Metsäkylän kouluun perustettiin jopa koulumuseo pitkälti oman, pienen yhteisön voimin v. 2007 koulun täyttäessä 100 vuotta.

Nurmijärvi saisi olla mittaamattoman ylpeä aktiivisista ja elinvoimaisista kyläkouluistaan, vaalia niitä osana sujuvaa arkeaan ja suojella arvokkaana perintönään.

Kirjoittaja on nurmijärveläinen toimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu