Kolumni: Kunnan talous ja palveluverkkoselvitys

Petri Kolmonen

Palveluverkkoselvitys palautettiin valmisteluun kaikissa lautakunnissa. Tämä on selvä signaali siitä, että selvitystä ei pidetty onnistuneena monestakin syystä. Selvitys ei noudattanut valtuuston linjausta, eikä kunnan strategiaa.

Kunnan talouden hoitaminen on pitkäjänteistä työtä, jonka tulee piirtää kuvaa pitkälle tulevaisuuteen. Nykyinen selvitys hakee lyhytaikaista ratkaisua velkaantumisen pysäyttämiseen ilman kattavaa vaikutusarviota.

On hyvinkin kyseenalaista, tuoko esitys todellista säästöä, koska esitetyt toimet vaikuttavat kunnan imagoon, ihmisten hyvinvointiin sekä houkuttelevuuteen asuinpaikkana.

Peräänkuulutin aiemmassa kirjoituksessani tarvetta tuottavuusohjelman laatimiselle, joka todellisuudessa on ainoa keino tervehdyttää talous pitkällä aikavälillä. Ohjelman tulisi myös sisältää suunnitelman yritysten houkuttelemiseksi alueelle.

Nurmijärven sijainnista johtuen kunnalla on valtava muuttopotentiaali kuten olemme saaneet lehdistä lukea. Kunnalta vaadin toimia mahdollistaa omakotitalojen rakentamisen kylissä ja haja-asutusalueilla. Rakentaminen haja-asutusalueella ei vaadi kunnalta infra investointeja, vaan rakentaja huolehtii tästä itse. Siitä syystä rakentamista tulisi helpottaa merkittävästi vaikkapa luopumalla suunnittelutarveratkaisuista sekä tonttien kokovaatimuksista.

Tällainen muutto ei ole pelkästään riskitöntä vaan myös erityisen tuottavaa kunnalle. Vuokra-asuntojen rakentamista taajamiin on vaikea perustella talouden näkökulmasta.

Selvityksen ehkä kyseenalaisimpia asioita oli listata kyläkouluja, jotka mahdollisesti lakkautettaisiin myöhemmin väestöennusteen mukaisesti, sekä oppipolun rikkominen 6.- luokkalaisten osalta. Muistuttaisin, että väestöennuste perustuu siihen, että kunta ei tee mitään alueen elinvoiman kehittämiseksi. Samoin selvityksessä ei otettu mitenkään huomioon kehätien valmistumista ja sen tuomia mahdollisuuksia kaavoitukseen.

Kunnalla on omissa käsissään kehittää kuntaa sekä taloutta joten itseään toteuttavat ennusteet oppilasmäärän pudotuksesta ovat käsittämättömiä.

Valtuuston tulisi tehdä pikaisesti päätös, että yhtään kyläkoulua ei suljeta. Se mahdollistaa positiivisen väestökehityksen, kylien elinvoimaisuuden ja kehittämisen pitkälle tulevaisuuteen. Samoin tuottavuusohjelman laatiminen tulisi aloittaa nyt, kun velankorot ovat vielä matalalla.

Kirjoittaja on hyvinvointilautakunnan jäsen (kesk.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu