Mielipide: Lapsen hyvinvointi on satsaamista tulevaisuuteen

Arja Ahlsved

Kaikki, mitä tapahtuu yhteiskunnassa, tapahtuu myös koulussa. Koulu ei ole erillinen saareke, vaan heijastaa yhteiskunnan muutoksia.

Lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt, mikä näkyy esimerkiksi koulukiusaamisen ja suoranaisen väkivallan lisääntymisenä. Jotakin on tehty väärin. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on valtioita sitova ihmisoikeussopimus. Sen mukaan lapsilla on oikeus oppimiseen, osallisuuteen ja myönteiseen kehitykseen. Kiusaaminen, väkivalta ja turvaton oppimisympäristö vaarantavat näiden oikeuksien toteutumisen.

Nämä asiat ovat minulle tärkeitä, sillä olen tehnyt pitkän työurani opettajana. Vaikka koulun tehtävä on ensisijassa opettaminen, ajattelen yhtä tärkeässä roolissa olevan myös kasvatustyön. Opettajilla pitää olla aikaa kuunnella lasta ja ottaa hänet huomioon yksilönä.

On todettu, että suuret opetusryhmät vievät opettajan ajan niin, ettei tähän kasvatus- ja kohtaamistyöhön ole riittävästi aikaa. Myös opettajien uupuminen on poissa lasten hyvinvoinnista. Isot koulut ja avoimet oppimisympäristöt saattavat lisätä rauhattomuutta ja koulukiusaamista (HS 29.9.20). Lapset tarvitsevat pysyvyyttä, mitä luokattomuus ja alati muuttuvat avoimet oppimisympäristöt eivät tarjoa – koulun läheisyys, koko koulun tuttu henkilökunta ja oma luokka tarjoavat. Oma pulpetti voi tuntua aikuisesta mitättömyydeltä, mutta voi olla merkittävässä roolissa rauhoittelua kaipaavalle lapselle.

Pienet kyläyhteisöt ovat aina kokeneet koulun yhteisöä yhdistävänä tekijänä. Lapset ovat juurtuneet Nurmijärvelle, sillä he ovat saaneet olla mukana koulun ja kylän yhteisissä tapahtumissa. Voidaan puhua kyläkoulukulttuurista.

Yhteisöllisyys on tärkeä voimavara ja voi parhaimmillaan tukea lapsen myönteistä kehitystä itsetuntoa vahvistamalla. Metsäkylän koulussa, jossa itse olen toiminut opettajana, ovat lapset perinteisesti osallistuneet erilaisiin kylän tapahtumiin. Yhteisöllisyydestä kertoo myös vuonna 2007 perustettu Metsäkylän koulun kylä/koulumuseo, jota rakentamassa olivat sekä monet vanhemmat että oppilaat. Työn suojelijana toimi Opetushallitus ja museo on aktiivisena vieläkin.

Metsäkylän koulun merkitys on suuri koko kylälle. Jos koulu menetetään, koko kylä menettää osan identiteetistään. On myös kunnan etu pitää haja-asutusalueensa elävinä yhteisöinä.

Monet lapsiperheet ovat valinneet Nurmijärven asuinpaikakseen juuri lähikoulun rauhallisen oppimisympäristön ja lyhyen koulumatkan vuoksi. Pienten kyläkoulujen säännöllisesti esiintyvä lakkautusuhka aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta. On lasten edun mukaista tarjota opiskelua ympäristössä, joka on turvallinen, yksilöllistä opetusta tarjoava sekä lähellä lasten kasvuympäristöä.

Lapsen ensimmäiset kouluvuodet voivat olla ratkaisevia koko tulevaisuuden kannalta. Turvallinen kasvuympäristö antaa valmiudet pärjätä tulevassa elämässä, se antaa pohjan kaikelle.

Säästöt eivät saa heikentää lasten hyvinvointia, säästöjen pitkäaikainen lasku voi olla suuri. Jokainen syrjäytynyt nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle elämänsä aikana eri arvioiden mukaan noin 1,2 miljoonaa euroa. Lapsen hyvinvointi on satsaamista sekä kunnan talouteen että lasten ja perheiden tulevaisuuteen.

Kirjoittaja on luokanopettaja (1972–2011)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu