Mielipide: Lapsen etu palveluverkon keskiössä

Riikka Raekannas, Taneli Kalliokoski

Palveluverkkotyö lähenee kohti päätöksentekoa. Prosessia on tehty yhdessä kuntalaisten kanssa Me tehdään Nurmijärvi- teemalla. Kuntalaisia eli palveluiden käyttäjiä sekä eri sidosryhmiä on kiitettävästi matkan varrella kuunneltu, mutta tuleeko heidän äänensä todella kuulluksi?

Kunnan taloustilanne on tiukka ja vaikeita päätöksiä täytyy pystyä tekemään - se on selvä. Yhtä selvää on myös se, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa suunniteltaessa tulee lapsen etu olla aina - ihan aina keskiössä. Muutoksen tarpeet tulee johtua tarpeesta muutokselle, ei eri rakenteellisten muutosten aiheuttamasta ketjureaktiosta.

Alkuluokkatoiminta on pilotoitu kolme vuotta sitten kunnassamme pienempiin yksiköihin, joihin toimintamalli onkin istunut hyvin. Nyt suunnitelmissa on laajentaa toimintaa myös isompiin yksiköihin. Mahdollisen laajenemisen tulisi olla hallittua ja loppuun asti vaikutuksiltaan arvioitua ja sitä tulee tehdä yhdessä henkilökunnan kanssa. Meillä on pilotoinnin ensimmäinen vuosiluokka nyt kolmannella luokalla, mm. tätä nivelvaiheen tietoa olisi ensiarvoisen tärkeää kerätä alkuluokkatoimintaa kehitettäessä. Alkuluokan laajeneminen vaatii ennen kaikkea tiloja ja resursseja.

Lapsuus on arvokasta aikaa ja häkellyttävän lyhyt hetki pienen lapsen elämässä. Alakoululaisella lapsella on kehityksen kannalta omat tarpeensa, ja he harjoittelevat vielä monia tärkeitä taitoja elämää varten. Alakouluympäristö on 5-6lk lapselle hyvä kasvunpaikka- monessa mielessä. Leikkiminen ja sen mahdollistaminen on vielä tämän ikäiselle lapselle hyvin tärkeää. Yläkouluille siirtäminen tulisi olla lasten omaan kehitykseen ja koulupolkuunsa perustuva, eikä johtua liian nopeasta alkuluokkatoiminnan laajentamisen aiheuttamasta ketjureaktiosta.

Alakoulut pyritään säilyttämään lähipalveluina - näin on valtuusto linjannut viime keväänä. Mihin tämä kriteeri on unohtunut lausunnoissa? Lukion sijoittaminen Maaniitun koululle vie pois lähikoulun keskisen alueen pohjoispuolella asuvilta pienimmiltä lapsilta. ”Hätäratkaisuna” onkin esitetty parakkikoulun sijoittamista Maaniitun koulun pihalle pienimmille koululaisille, jotta heidän tarpeisiinsa juuri remontoitu Maaniitun koulu saataisiin remontoida uudelleen lukiolaisten tarpeisiin sopivaksi. Onko tämä strategian mukaista linjakasta päätöksentekoa?

Palveluverkon suunnitelmissa on alakoululaisten kohdalla esitetty ratkaisuja, joissa heidän koulupolkunsa koulumatkoineen voisi muuttua pahimmillaan kolmeen kertaan ennen yläkouluun siirtymistä. Lapsen ehyt sekä turvallinen koulupolku tulee varmistaa ja mahdollistaa kulkijalleen suotuisaksi tulevaisuuden palveluverkossa. Tämä on myös kunnalle pitkällä aikavälillä taloudellisestikin kestävää.

Kuntalaiskyselyn tulokset ja vaikuttajaelimien lausunnot olivat yksiselitteisiä. Maaniittu tulee säilyttää alakoululaisille lähikouluna ja 5-6 luokkalaisten paikka on jatkossakin alakoulun yhteydessä, lähellä lapsen omaa kasvu- ja elinympäristöään.

Lapsivaikutusarviointeja päätöksenteon tueksi ei ole ehditty tekemään. Olisiko kuitenkin ollut syytä, kun kyseessä on merkittäviä päätöksiä etenkin perusopetuksen toimintaympäristössä ja joilla on isoja vaikutuksia lasten elämään? Miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan? Jos päätöksen ennakoidut vaikutukset ovat tiedossa jo päätöstä tehtäessä, voidaan valita eri vaihtoehdoista parhaiten lapsen etua asetettuja tavoitteita toteuttava ratkaisu. Vaikutusten arviointi lisää myös päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. Lapsivaikutustenarviointi varmistaa lasten oikeuksien toteutumista ja lisää osallisuutta.

Nyt lusikka kauniiseen käteen arvoisat kanssapäättäjät. Talouskeskustelun rinnalla on syytä käydä arvokeskustelu. Millainen koulupolku halutaan tarjota lapsillemme tulevaisuudessa ja mikä on heidän parhaaksi? Palveluverkko pitää sisällään merkittäviä rakenteellisia muutoksia ja kehittämissuuntia, joista ei ole käyty keskusteluja eikä tehty poliittisia linjauksia, lapsivaikutusarvioinneista puhumattakaan. Lapsen tarpeet, etu ja hyvinvointi sekä perheiden arjen sujuvuus tulee olla keskiössä tulevaisuuden palveluverkkopäätöksiä tehtäessä.

Riikka Raekannas on kunnanvaltuutettu (kesk.), kunnanhallituksen jäsen ja sivistyslautakunnan jäsen

Taneli Kalliokoski on kunnanvaltuutettu (kesk.) ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu