Viestintäpäällikkö Teemu Siltasen kolumni: Kuntamarkkinoinninkin oltava tavoitteellista

Teemu Siltanen

Kuntamarkkinointi herättää suuria tunteita ja tulkintoja. Mielipiteiden ohella markkinointia voidaan arvioida tavoitteiden näkökulmasta.

Kuntamarkkinointi tukee kuntastrategian toteuttamista, sillä huolehditaan kunnan tunnettuuden vahvistumisesta ja kuntalaisten sitoutumisesta kotikuntaansa. Se linkittyy tontinmyyntiin sekä muuttajien houkutteluun.

Kunnan markkinoinnin tavoitteet on kirjattu 2019 hyväksyttyyn viestintäohjelmaan. Ohjelmaa on toteutettu rivakasti, sillä sen toimenpisteistä on aloitettu jo yli 90 %.

Ohjelma sisältää mittarit viestinnän tavoitteille. Esimerkiksi kunnan vetovoiman lisäämisen tavoitemittareita ovat asukasluvun kehitys, nettomuutto sekä tontinmyynti, ja etappimittarina on medianäkyvyys.

Kuluneen vuoden suurimpia viestinnällisiä ponnistuksiamme on ollut Seitsemän veljestä 150 -juhlavuosi, jonka tavoitteena on synnyttää valtakunnallista huomiota sekä keskustelua nuorten lukutaidon ympärille.

Jos halutaan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, pitää uskaltaa herättää tunteita. Olemmekin saaneet nauttia oivaltavasta sisällöstä. Esimerkiksi juhlavuoden avajaisissa 2.2. moottoritiesilta valaistiin viikoksi, lokakuussa Monikon julkisivulla nähtiin maan näyttävämpiä videoteoksia ja sosiaalisessa mediassa on puhallettu pölyt Kiven klassikkoteoksen päältä.

Suurin osa palautteesta on ollut kiittävää. Osa on kuitenkin ihmetellyt, miksi kunta panostaa valoteoksiin tai markkinointiin.

Oikeiden kohderyhmien tavoittaminen on olennaista, ja juhlavuosi on tuonut kunnalle merkittävää valtakunnallista näkyvyyttä. Juhlavuoden tapahtumia on järjestetty yli 20 paikkakunnalla ympäri maan. Perinteisessä median eli lehtien, radion, digilehtien ja tv:n kautta juhlavuoden potentiaalinen tavoittavuus (reach) on noussut 83 miljoonaan. Positiiviset jutut päämedioissa tuovat kunnalle vaikuttavaa näkyvyyttä, jota rahalla ei pystyisi edes ostamaan. Sosiaalisen median puolella mm. Jukola Bros. -somedraama ja twiittaileva Aleksis Kivi tavoittivat noin 650 000 ihmistä. Lisäksi juhlavuosi näkyi tuhansien omilla sometileillä.

Tulokset tarkoittavat, että jokaisella suomalaisella on ollut mahdollisuus tutustua juhlavuoden kautta Nurmijärveen noin 17 kertaa vuoden aikana. Jokaista tavoitettua kohden kunta käytti noin 0,06 senttiä. Nämä ovat poikkeuksellisen hyviä tuloksia suomenkieliselle kampanjalle, eivätkä ne olisi olleet mahdollisia ilman yhteistyökumppaneita ja heiltä saatua tukea sekä innovatiivisia kunnan työntekijöitä.

Vaikka markkinointiviestintä ei ratkaise kaikkia kunnan haasteita, juhlavuoden markkinoinnin kautta kunnan tunnettuus ja vetovoima ovat kiistatta kasvaneet – tätä tulkintaa tukevat vahva väestönkehitys, nettomuutto sekä tulokset tontinmyynnissä. Kulttuurin satsaaminen markkinoinnissa ei siis ole lähtökohtaisesti ristiriidassa taloudellisten tavoitteiden kanssa.

Kirjoittaja on Nurmijärven kunnan viestintäpäällikkö.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.