Kolumni: Likinäköisiä päätöksiä

Tapio Vehka

Palveluverkon uudistamisen tiimoilta on käytetty – tämänkin lehden palstoilla – lukuisia harkittuja ja syvällisiä puheenvuoroja. Mutta ikävä kyllä, ällistyttävän paljon on joukossa sellaista, joka kertoo jostakin aivan muusta kuin harkinnasta ja poliittisen päätöksenteon realiteettien ymmärtämisestä.

Politiikan tutkimuksessa käytetään termiä poliittinen likinäköisyys eli poliittinen myopia kuvaamaan tilannetta, jossa päätökset syntyvät pinnallisten pohdintojen pohjalta. Eivät näin menettelevät mitenkään muita tyhmempiä ole eivätkä liioin pahantahtoisiakaan. He vain toimivat sen yleisinhimillisen periaatteen mukaan, että siitä mennään yli missä aita matalin.

Onhan ratkaisun tekeminen toki helpompaa, jos tyytyy vaivaamaan päätään vain sen pohtimiseen, minkä pystyy konkreettisesti mielessään näkemään. Kuten esimerkiksi seinät.

Likinäköisesti toimiva aloittaa rakentamalla seinät suosimalleen paikalle. Sen jälkeen hän ihastelee, mitä kaikkea mukavaa niiden seinien sisällä voi tehdä ja kuinka halpaa tämä kaikki onkaan.

Rationaalinen päätöksenteko toimii päinvastaisessa järjestyksessä. Esimerkiksi koulujen osalta on ensinnä määriteltävä, minkälaista opetusta kunta arvioi nuorten tarvitsevan heidän valmistautuessaan toimimaan täysivaltaisina kansalaisina huomisen Suomessa. Vasta kun tästä tavoitetilasta on saavutettu selkeä yhteisymmärrys, on mahdollista edes vähänkään rationaalisesti keskustella keinoista kuten tarvittavista rakennuksista, niiden järkevästä sijoittamisesta suhteessa kunnan sosiaalis-taloudelliseen ympäristöön, verkostoihin perustuvan yhteiskunnan lukemattomista yhteistyömahdollisuuksista, olemassa olevien resurssien hyödyntämisestä jne.

Likinäköinen päätöksenteko johtaa pahimmillaan siihen – kuten on käynyt tässä maassa aivan liian usein – että joidenkin vuosien kuluttua on käsissä joukko kalliiksi käyneitä investointeja, joiden ohitse elävä elämä on pyyhkäissyt vieden mukanaan sunnattomat määrät kansalaisten hyvinvointiin tarvittavia veroeuroja.

Elävässä elämässä ei voi rikkoa rationaalisen päätöksenteon perusteita ilman seuraamuksia. Keinoja ja välineitä ei voi lyödä lukkoon ennen kuin tiedetään mitä halutaan saavuttaa. Jos ja kun niin menetellään, syyllistytään sellaiseen likinäköisyyteen, joka tulee meille kaikille kalliiksi. Todella kalliiksi.

Kirjoittaja on rajamäkeläinen vapaakirjoittaja.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.