Kolumni: Hätä nuoristamme ja talouden säästötoimet

Sirkka Rousu

Nuorten vakavat väkivallan teot huolestuttavat. Huoli on myös Nurmijärvellä aiheellinen, vaikka suurin osa nuoristamme voi hyvin eikä toimi väkivaltaisesti.

Keskeiset lapsen ja nuoren hyvinvointia edistävät asiat ovat yksinkertaisia: tarve kokea olevansa merkityksellinen ja osallinen lähiyhteisössään, tulla kohdatuksi ja otetuksi huomioon sekä saada asianmukaista tukea kasvuun ja kehitykseen. Tähän nuori tarvitsee kaverisuhteiden ohella turvallisia ja läsnäolevia aikuisia. Suomessa lasten ja nuorten arjessa toimii paljon aikuisia. Siksi jokaisen lapsen ja nuoren osalta voidaan vaikuttaa kielteiseen kehityskulkuun, jos on tahtoa.

Joulun alla julkaisin Onnistumisen tekijät -tutkimukseni raportin, jossa selvitettiin mikä on tärkeää, kun työskennellään haavoittavissa oloissa kasvavien lasten ja nuorten kanssa. Viime kädessä kyse on toimivista ihmissuhteista: vuorovaikutuksen ja kohtaamisen laadusta, osallisuuden ja tasavertaisuuden kokemuksesta sekä oikeanlaisesta tuesta ja mahdollisuudesta käyttää riittävästi aikaa nuoren ja perheen kanssa työskentelyyn.

Samoin joulun alla julkaistussa Tarja Heinon toimittamassa Mikä auttaa? -tutkimusraportissa tarkasteltiin vaikeiksi kuvattujen nuorten toimiviksi tiedettyjä auttamiskeinoja. Kurin ja rangaistusten koventaminen ei ole ratkaisu. Jokaisen nuoren tilanteeseen tarvitaan perhekohtainen ja yksilöllinen sekä joustavasti nuoren tarpeet huomioiva kokonaisvaltainen hoidon ja tuen ohjelma. Tarvitaan riittävästi aikuisten aikaa luottamuksellisen suhteen rakentamiseksi nuoreen ja hänen perheeseensä – ja tukea antavien aikuisten ajasta tuntuu auttamisjärjestelmässä olevan pula.

Valtuusto käsittelee Nuuka -kestävän kasvun ohjelmaan ehdotettuja talouden tasapainottamistoimia tammikuun kokouksessaan, jossa myös joulukuussa päättämättä jääneitä koulujen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkopäätöksiä tehdään. Viranhaltijat tekevät parhaillaan ennakkoarvioita määrärahaleikkausten vaikutuksista.

Hyvän lapsuuden ja nuoruuden edellytyksiä ei kannata vaarantaa Nuuka-määrärahaleikkauksilla. Pikemminkin meidän tulisi vahvistaa koulujen oppilashuoltoa ja yhteistyössä Keski-Uudenmaan soten kanssa lisätä varhaisen vaiheen mielenterveystukea, sillä psykiatrisen hoidon tarve ja kustannukset ovat kasvaneet, kun nuoret eivät saa apua ajoissa. Vaikka hyvin pienituloissa perheissä elävien lasten määrä on kunnassa valtakunnallista (13,9%) keskiarvoa matalampi, on meillä silti köyhissä perheissä eläviä lapsia muutamia tuhansia.

Kirjoittaja on kuntavaltuutettu ja Keusotevaltuutettu (sd.)

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.