Pääkirjoitus | Nurmijärvi-ilmiön toinen aalto

Korona on tehnyt monenlaista – myös vaikuttanut maan sisäisen muuttoliikkeen suuntiin. Viime vuonna muuttopelin voittajia olivat monet maaseutumaiset kunnat. Osa niistä moninkertaisti muuttovoittonsa.

Esimerkiksi pääkaupunkiseutua reunustava Kuuma-seutu, johon Nurmijärvikin kuuluu, oli suurimpia väestönkehityksen voittajia vuonna 2020. Se sai maan toiseksi eniten muuttovoittoa ja kolmanneksi eniten väestönlisäystä.

Seutu sai muuttovoittoa maan sisältä noin 2 200 henkilöä ja ulkomailta noin 800 henkilöä viime vuonna. Muuttovoitot koostuivat nuorista aikuisista, muusta aikuisväestöstä ja lapsista.

Muuttovoitot kolminkertaistuivat Helsingistä ja yli kaksinkertaistuivat Vantaalta ja Espoosta vuonna 2020 edeltäviin vuosiin verrattuna.

Eniten Kuuma-seutu sai muuttovoittoa Vantaalta (1 748), Espoosta (1 106) ja Helsingistä (902).

Väestönkehitys vahvistui yhdeksässä Kuuma-seudun kunnassa ja yli yhden prosentin vuosittaiseen väestönkasvuun ylsi puolet seudun kunnista.

Takavuosien Nurmijärvi-ilmiö ehti jo välillä menettää käsitteenä parhaan teränsä, mutta tuoreimmat väestö- ja muuttoluvut kertovat ilmiön tekevän nyt taas vahvasti tulemistaan toisessa aallossa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut