Tiistaina 16.3. vietettiin sosiaalityön päivää, jonka kansainvälisenä teemana oli Ubuntu: Minä olen, koska me olemme – Vahvistetaan sosiaalista solidaarisuutta ja maailmanlaajuista yhteyttä.
Kansainvälisen yhteistyön rinnalla sosiaalityön arvostusta ja asemaa tulee nostaa myös kansallisella tasolla.
Jokainen meistä voi milloin tahansa tarvita tukea ja jokainen meistä odottaa, että palvelu on oikea-aikaista, laadukasta ja vaikuttavaa. Samaa toivovat myös sosiaalityön ammattilaiset, vaikka edellytykset siihen eivät ole kohdallaan.
Sosiaalialalla on tällä hetkellä suuri työvoimapula. Koulutuksessa ei ole lisätty riittävästi aloituspaikkoja, vaikka tilanne on ollut ennustettavissa jo kauan. Lakimuutokset lisäävät painetta entisestään.
Tarkoitus, auttavien käsien lisääminen, on kannatettava, mutta työvoimapulan tilanteessa vaikeasti toteutettavissa.
Jatkuva resurssien lisääminen yksin ei ratkaise tilannetta. Sen lisäksi työtä tulee tehostaa, ottaa käyttöön nykyaikaisia työvälineitä ja työtapoja.
Korona-aika on lisännyt haasteita työpaikoilla. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on yksi haaste.
Työpaikoilla on huomattu lisääntynyttä väsymystä, terveysongelmia, työyhteisön ja esimiehen tuen riittämättömyyttä.
Olemme oppineet hetkessä käyttämään ohjelmia, palvelemaan netin kautta ja velvoitettu Skype- tai Teams-palvelijaksi sekä Facebook-, Twitter-, Linkedin-tiedottajaksi sekä multi-stalkkajiksi.
Olisimmeko uskoneet tätä toteiksi pari vuotta sitten? Tuskin.
Ainakin itse ajattelin, että sosiaalityö netin kautta ei oikein onnistu.
Sosiaalityössä on päivittäin onnistumisia ja iloa, josta viestitään vähän. Usein ne menevät sellaisen tavallisen suorittamisen piikkiin, vaikka ovatkin jotain todella merkittävä kyseiselle henkilölle, perheelle tai yhteisölle.
Myös sosiaalityössä pelastetaan henkiä joka päivää. Sosiaalityö ei ole kontrollia, vaan tukea ja apua.
Sosiaalityön päivänä ei ole järjestetty suuria gaala-iltoja. Alan Jussit ja Emmat jaetaan pienesti eikä ne nousee yleensä julkisuuteen, vaikka mielestäni ansaitsivat sen kyllä.
Sosiaalityön tulee jatkossa olla esillä enemmän positiivisilla asioilla.
Alan kiinnostavuutta tulee parantaa kertomalla saavutuksista eikä pelkästään ongelmista.
Sosiaalityön päivä on keskinäisen luottamuksen lisäämisen päivä.
Toivon, että jokaista alan työntekijää muistetaan hyvällä ja kannustavalla sanalla. Yksi niistä on ”Kiitos”.
Kirjoittaja on johtava sosiaalityöntekijä, kunnanvaltuutettu (kok.), Nurmijärvi