Mielipide: Mihin lähipalvelut katoavat?

Kirjoittaja kertoo kokemuksistaan tallelokerolleen pääsemisen vaikeudesta. arkisto/Agata Anttonen

Kari Kaartama

Jatkoksi kirjoitukseen (NU 24.3.) kokemus tämän hetken pankkipalveluista.

Kaikki alkoi siitä, kun pankkikonttorini Rajamäellä suljettiin muutamia vuosia sitten ja siirryin kirkonkylän konttorin asiakkaaksi.

Kun nyt kirkonkylässäkin suljettiin konttori, jouduin tyhjentämään taas tallelokeroni. Kun hain tavarani lokerosta, niin pankkivirkailija ystävällisesti ilmoitti, että jos haluan, hän voi varata minulle ajan Klaukkalan konttoriin tallelokeron avaamista varten saman tien. Hienoa!

Näin siis ajoin Klaukkalaan. Kun lajittelin asiakirjoja lokeroon huomasin, että sieltä puuttuivat yhden huoneistoni osakekirja.

Sovittiin, että tuon ne, kunhan löydän ne. Osoittautui, että olin jättänyt ne pankin lainaosastolle valmiiksi, jos tarvitsisin lainaa.

Kun tässä vaiheessa en ole enää ostamassa mitään suurta, vaan pyrin pikku hiljaa eroon ”turhasta” niin pyysin, että osakekirja toimitetaan Hyvinkään konttoriin.

Viikon päästä sainkin ne – Huom! ilman ajanvarausta – Hyvinkään konttorin infopisteestä.

Sen jälkeen tietokoneelle ja pankin nettisivuille hakemaan puhelinnumeroa soittaakseni Klaukkalan konttoriin ja kysyäkseni, pitääkö tallelokerolle menolle varata aika.

Sellaista numeroa ei sieltä löytynyt eikä valikkoa: Haluan tallelokerolle. Ja kohta Muut asiat antoi vain neuvoja digiyhteyksistä.

Tällöin päätin chatin kautta kysyä neuvoja ja kirjoitin asia kohtaan; ”Tarvitseeko tallelokerolla käyntiin varata aika?”

Kului 2 minuuttia ja Ville-robotti kysyi: ”Mikä on ongelma?” Siis kysyin taas: ”Tarvitseeko tallelokerolla käyntiin varata aika?”

Kului 3 minuuttia ja Ville-Robotti vastasi, että ”En ymmärrä ja siirrän asian eteenpäin”.

Kului 3 minuuttia ja Tiina vastasi: ”Hei tässä Tiina, miten voin auttaa?” Ja taas kirjoitin: ”Tarvitseeko tallelokerolla käyntiin varata aika?”

Kului 3 minuuttia ja Tiina kysyi: ”Mistähän konttorista on kysymys?” ”Klaukkalan konttoriin”.

Kului 2 minuuttia ja Tiina ilmoitti selvittävänsä asiaa. Jäin siis odottelemaan

Kului 7 minuuttia ja Tiina vastasi, että Klaukkalan konttori on tilapäisesti suljettu, mutta jos on pakottava tarve niin asia voidaan järjestää. Vastasin: ”Kiitos, palaan asiaan”.

Kului 2 minuuttia, kun Tiina kysyi, voinko vielä auttaa jotenkin. En vastannut mitään. Aikaa meni siis noin 20 minuuttia.

Kolmen minuutin päästä tuli laadunvalvontakysely: ”Mitä mieltä olin palvelusta”.

En tähänkään enää vastannut, etten pahoittaisi kenenkään mieltä.

Seuraavana päivänä juoduin käymään kirkonkylässä ja kun oli kaunis ilma, päätin ajella Klaukkalaan katsomaan, olisiko pankin ovessa jotain tietoa, milloin se avataan. Ei ollut, ainoastaan pankin vaihteen numero.

Oli siitä retkestä se hyöty, että ajelin kauniissa auringonpaisteessa vanhaa Kirkkotietä takaisinpäin ja oikaisin lopulta vanhan, kuivatetun nurmijärven poikki kirkonkylään. Oli mielenkiintoisia teitä, maisemia ja asumuksia.

Asunnon osakekirja oli siis edelleen kahden päivän digi- ja maantieseikkailujen jälkeen kirjoituspöydälläni.

Seuraavana päivänä menin taas pankin sivuille ja nyt löysin asiakkuusasiantuntijoita, heidän kuvansa ja puhelinnumeronsa!

Valitsin sieltä asiantuntevimman näköisen. Koska oli jo iltapäivä, päätin soittaa sinne seuraavana päivänä, jotta asian voisi hoitaa virka-ajan puitteissa.

Seuraavana päivänä aamupäiväkahvien lomassa soittelin asiantuntijalle.

Puhelimen vastattiin heti: Henkilö, jota tavoittelit, ei nyt ole paikalla. Jos haluat, että puhelu siirretään toiselle henkilölle, niin paina 2.

Painoin mielestäni 2 ja sitten tuli luova hiljaisuus. Tämän jälkeen painoin ”Katkaise puhelu”.

Seuraavana päivänä taas uusi yritys: Henkilö, jota tavoittelit, ei nyt ole paikalla. Jos haluat, että puhelu siirretään toiselle henkilölle niin paina 2.

Painoin taas 2 ja nyt puhelin soi aikansa ja sitten taas kysymys ”Jos haluat, että sinulle soitetaan takaisin, paina 1”.

Ja minä kuuliaisena painoin 1. Ja hups, tuli vastaus ”Sinulle soitetaan takaisin tähän numeroon”.

Jäin puuhastelemaan kesken jääneitä töitäni ja aikanaan soi puhelin ja miellyttävä henkilö kysyi, miten voin auttaa?

”Pitäisi päästä tallelokerolla Klaukkalan konttoriin, mutta se suljettuna.”

Niinpä toisiaan onkin, mutta minä voin ottaa sinne yhteyttä ja pyytää heitä soittamaan, niin voitte sopia tapaamisen. Kiitos, se sopii.

Soitto tuli iltapäivällä ja sovimme tallelokerokäynnin seuraavaksi päiväksi.

Tähän kaikkeen kului rauhallisesti toimien aikaa noin viikko, mutta kun sain elävän ihmisen puhelimeen, niin palvelu toimi hyvin, samoin kuin Klaukkalan konttorillakin.

Käytin tietokonetta jo viime vuosituhannella päivittäin töissäni, joten ihan tumpelo en ole erilaisten järjestelmien käytössä, mutta jotenkin tuntuu nykyään siltä, että pankit eivät kilpaile enää hyvällä asiakaspalvelulla vaan lähinnä sillä, miten saadaan asiakkaat pidettyä poissa konttoreista häiritsemästä konttorin rauhaa.

Vuosituhannen vaihteessa tallelokerolla käynti kesti yleensä 10-15 minuuttia, enimmilläänkin vain tunnin.

Kommentoi