Mielipide: Mistä tosiasioita käyttöön kuntavaaleissa?

Matti Luokola

Kannustan jokaista äänestäjää viimeistään nyt palauttamaan mieleensä parin viime vuoden tapahtumat. Mitä uudelleen valtuuston pyrkivät ehdokkaat ovat äänestäneet.

Esimerkkinä koulujen palveluverkkoasiat kylä kylää vastaan kuntakokonaisuus unohtaen tai Keusote-asiat, joista viimemainittu on ryöstäytynyt kuntien hallinnasta ja on parasta aikaa mitä kuuminta todellisuutta.

Vanhojen ehdokkaiden toiminta on varsin helppo selvittää valtuuston toteutuneitten äänestyslistojen perusteella. Ne ovat faktaa.

Sosiaalisessa mediassa nämä toteutuneet äänestyslistat kiertävät varmasti ennen vaaleja moneen kertaan ja löytyvät ne myös kunnan verkkosivuilta valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien pöytäkirjoista. Ehkäpä hyvin monella tarkalla kuntalaisella ne ovat myös tallessa!

Otetaanpa esimerkiksi jokaista kunnan asukasta koskevat sote-palvelut ja Keusote-kuntayhtymän omavaltaisen röyhkeä toiminta koko yhtymäalueella.

Kunta omistajana vain keskustelee kunnanhallituksessa kuukaudesta toiseen, vaikka kunnanhallituksen puheenjohtaja itse istuu myös yhtymähallituksessa yhtenä kunnan neljästä edustajasta.

Nurmijärven edustajat yhtymähallituksessa toistavat yhtymäjohdon ympäripyöreitä ”hallintoselityksiä” tietämättä oikeasti mistä kokonaisuudessa on kyse?

Viimeisin esimerkki on että hallitusedustajamme eivät tiedä millä perusteilla, milloin ja missä tehdyillä päätösperusteilla Erja Pentti ilmoittaa Toreenintalon palvelujen lopettamisesta?

Yksi karmeimpia esimerkkejä loppuvuodesta oli yhtymän ”toimitusjohtaja” Laitinen-Pesosen 50 000 euron koulutusmäärärahan esittäminen Harvardiin hallitukselle ilman enempiä keskusteluja ja perusteluja.

Esitys oli laadittu johtajan omasta aloitteesta yhtymähallituksen puheenjohtaja Annika Kokon (Hyvinkää) toimesta. Laitinen-Pesosella oli jo tätä ennen vastaava koulutus suoritettuna Suomessa.

Nurmijärven neljästä Keusoten hallitusedustajasta kolme puolsi kritiikittä kolmeportaisessa ”pikaäänestyksessä” tehtyä ehdotusta.

Maiju Tapiolinna teki toisen kahdesta hylkäävästä ehdotuksesta, joiden seurauksena Keusoten hallitus hylkäsi tehdyn ehdotuksen.

Alueen lehdistökin jätti kertomatta, miten koko ehdotus oli alkujaan syntynyt. Sitä ei joko tiedetty, uskallettu tai haluttu kertoa?

Kuukautta myöhemmin yhtymäjohto runnoi hallituksessa jälleen äänestysten kautta vastaavanlaiset rahat Laitinen-Pesoselle 15 000 euroa/vuosi -kolmivuotispaketin. Tässä yksi räikeä esimerkki Keusoten hallinnosta ja päätöksenteon tasosta hallintoelimissä.

Yhtymän organisaatioilmapiiristä ja sen johtamisesta on tehty tänä keväänä jo kaksi Työterveyslaitoksen suorittamaa henkilöstön kyselymittausta, joiden tuloksia ei kuntaomistajat (kuntajohto) eikä edes Keusoten hallitus ole saanut käyttöönsä.

Ulkopuolisen tahon suorittama laajamittainen liikkeenjohdollinen auditointiesitys oli viime marraskuussa meidän nurmijärveläisten tekemän kuntalaisaloitteen keskeisin toimenpide, eikä suinkaan mielenosoituksellinen yksipuolinen eroilmoitus Keusotesta.

Kaikki tiedämme nyt, miten Nurmijärven kunta ja sen päättäjät tylysti lakaisivat meidät ja kaikkien kuuden kunnan asukkaat maton alle.

Allekirjoittaneen toimesta on jätetty 14.5.2021 kokonaisuudeksi koottu kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle Keusoten johdon toiminnasta ja yhtymän kaikkien kuntien heikkotasoisesta omistajaohjauksesta ja valvonnasta.

Tässä pohdittavaa itse kullekin, kun valitsette kunnalle ”uusia oikeanlaisia päättäjiä” ja viranhaltijoita!

Kommentoi