Vaalikynä: Poliisi karsii toimintojaan Nurmijärvellä

Jouni Maijala

Vähän alle kolme vuotta sitten NU:n artikkelissa Itä-Uudenmaan nyt jo eläköitynyt poliisipäällikkö Kari Rantala aprikoi poliisipalveluiden leikkaamista Nurmijärvellä. Hän esitti syyksi resurssien uusjakoa ja henkilöstön määrän vähentymistä poliisilaitoksella jopa 10 prosentilla.

Huolestuminen uutisesta ei ollut turhaa. Työtehtävien määrä on kasvanut ja monimuotoistunut, henkilöstön vaihtuvuus on lisääntynyt. Huolissaan pitää olla henkilöstön puolesta työssä jaksamisen suhteen.

Palveluiden karsiminen on ollut esillä tasaisin väliajoin erilaisilla nimillä.

VVM:n 2012 alkaneessa ASPA2014-hankkeessa yhtenä osa-alueena oli poliisin asiointipisteiden sijoittaminen osaksi yhteispalveluverkkoa.

Tässä 2015 lopetetussa hankkeessa Nurmijärvi olisi säilyttänyt palvelupisteensä. Yksi hanke on seurannut toistaan sen enempää vaikutuksia tutkimatta, tai ainakaan tulosten osalta niistä kertomatta.

Perustuslain mukaan kansalaisten suojelu on valtion perustehtävä, eikä sitä saa unohtaa – missään olosuhteissa.

Kansalaisten turvallisuuden takaaminen tulee tapahtua samojen standardien mukaisesti, oli taloudellinen tai poliittinen tilanne millainen hyvänsä.

Poliisipalveluiden toiminnan kehittäminen on ollut poliisin omissa käsissä. Poliisi toimii oman tutkimus- ja tilastotiedon varassa, erilaisten kulloinkin tarkoitukseen sopivien mittareiden mukaan.

Pitkään pidin yhtenä puutteena sitä tosiseikkaa, ettei I-U:n pl pitänyt vuosiin poliisin neuvottelukuntaa lähidemokratiaa tukevana toimielimenä.

Neuvottelukunnan tehtäviä ovat: 1) seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön kehitystä sekä poliisin toimintaa; 2) tehdä aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi; 3) antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista; sekä 4) käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan.

Kysymys kuuluu: ”Onko neuvottelukunta tämän kuntavaalikauden alkupuolella aloittaessaan uudelleen toimintansa, toiminut em. tehtävien mukaisesti, vai pidetäänkö sitä yllä vain muodon vuoksi? Aidon keskusteluyhteyden luominen kuntapäättäjien kanssa kuuluu tässä tapauksessa poliisipäällikölle.

Olivat poliisin omat ongelmat voimavarojensa järjestelyiden suhteen millaisia hyvänsä, meillä kuntapäättäjillä tai sellaisiksi aikovilla kunnan asukkailla ei ole varaa rapauttaa kuntalaisten arjen turvallisuutta.

1. Asuminen ja ulkosalla oleskeleminen pitäisi olla turvallista kaikkina vuorokauden aikoina. 2. Liikenteen pitää sujua hyvin hoidetuilla ja valaistuilla väylilla. 3. Kaavoitusratkaisut, oikein ennakoitu liikennesuunnittelu ja väylien rakentaminen sekä hyvin järjestetty julkinen liikenne ovat hyviä lähtökohtia. 4. Panostaminen ajanmukaiseen tiedottamiseen, sekä ennalta ehkäisevään kansalaisten kouluttamiseen kodin ja ympäristön turvallisuuteen liityvissä asioissa ei varmasti valu hukkaan.

Arjen turvallisuus on perusoikeus, eikä saa olla kiinni suhdanteista. Poliisipalveluiden tasoa ei saa enää Nurmijärvellä heikentää, vaan toiminnan ja palveluiden taso pitää saada 44.000 asukkaan kunnassa sellaiselle tasolle, että se saa aikaan oikean turvallisuuden tunteen ihmisissä.

Jos Nurmijärvi omaisi kaupungin statuksen, olisiko suhtutuminen asiaan toisenlainen?

Kirjoittaja on rikosylikonstaapeli, eläkkeellä, työskenteli eri tehtävissä Vantaan nimismiespiirissä/poliisilaitoksessa 1979-2001 ja KRP:n kansainvälisessä yksikön SIRENE-toimistossa 2001–2015, kuntavaaliehdokas (ps.), 2. varavaltuutettu, Klaukkala

Kommentoi