Vaalikynä: Strateginen suunnitteluja ajattelu kunnassa

Sanna Viljakainen

Kuntalain mukaan kunnanvaltuusto päättää kunnan strategiasta. Strategian voi mieltää monelta kannalta. Itselleni strategia tarkoittaa pitkän aikavälin tavoitteisiin pohjautuvaa päätöksentekoa.

Ajatusta siitä, että millaisena haluaisimme kunnan olevan vuosien päästä. Se kuuluisa iso kuva. Päätöksillä askelletaan kohti strategisia päämääriä.

Strategian tulee ohjata päätöksentekoa. Miten eri toimialojen ja -elinten, kuten vaikkapa kunnanvaltuuston päätökset edistävät kunnan strategian toteutumista?

Mielestäni kaikessa päätöksenteossa/esittelijöiden esityksissä tulisi olla mainita, mitä strategista tavoitetta asialla edistetään, mitkä ovat päätöksen kannalta vaikuttavat strategiset vaikutukset tai skenaariot?

Ehdotukseni on, että joka ikinen päätösasia pitäisi nivoa kunnan strategiaan (pois lukien perushallinnolliset asiat).

Päätöstä tehdessä eri luottamushenkilöelimissä tulisi olla käsitys, että mitä pitkällä aikavälillä tavoitellaan, miten kukin päätös kunnan strategian kannalta vaikuttaa ja mihin strategiseen tavoitteeseen päätös liittyy.

Tämä vaatisi paljon myös poikkihallinnolliselta yhteistyöltä. Yhteinen tavoite, yhteinen suunnittelu, yhteiset ratkaisut. Kaadetaan toimialueiden väliset raja-aidat. Josko edistettäisiin asioita asia/tarve/tavoite edellä? Ei toimialueittain.

Haluaisin nähdä sellaisen ”toimintakertomuksen” kunnalta, jossa olisi kuvattu strategian mukaisesti tehdyt toimenpiteet kuhunkin tavoitteeseen liittyen toimialueittain. Eli eri päin kuin nyt on, jossa toimialueet kuvaavat osioissaan, mitä strategian kohtaa ovat toteuttaneet. Ja jos joku esitys/ehdotus ei istu kunnan strategisiin tavoitteisiin, voi pohtia, onko se merkittävä/tarpeellinen ylipäätään.

Kirjoittaja on kunnanvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (sd.)

Kommentoi