Vaalikynä: Lapsille ja nuorille luotava uskoa itseensä ja tulevaisuuteen

Tarleena Takalo-Eskola

Lapsuudessa ja nuoruudessa luodaan minäkuvan ja itsetunnon perusta. Samoin lapsuuden ja nuoruuden kokemukset viitoittavat vahvasti käsitystä minäpystyvyydestä: uskonko osaavani, uskallanko luottaa itseeni ja uskonko minun pärjäävään elämässäni. Terve itseluottamus sekä usko omaan pärjäämiseen ovat keskeisiä voimavaroja elämässä. Näihin jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus – niiden tulisi olla kaikilla pakattuina elämän eväskoriin, mistä sitten ammentaa voimavaroja elämän varrella. Haasteet kuuluvat elämään, mutta on ihan eri asia kohdata ne luottaen omaan selviytymiseen kuin peläten epäonnistumista ja ilman uskoa tulevaisuuteen.

Nuorena epävarmuus kuuluu luonnollisena osana kasvamiseen, mutta nykyisissä laajasti epävarmoissa olosuhteissa lapset ja nuoret ovat joutuneet poikkeuksellisen koville. Monista tutuista, turvallisuutta luovista rutiineista ja perinteistä on jouduttu luopumaan: kouluun ei olekaan päästy (kyllä murrosikäisellä pitäisi olla oikeus päästä marmattamaan, että ”kauheeta joutua kouluun”, eikä oikeasti pelätä, ettei sinne pääsekään), harrastukset ovat olleet tauolla ja vaikkapa viime keväänä monen nuoren ainutkertaiset valmistumisjuhlat jäivät kokonaan pitämättä.

Kun tutut asiat on jouduttu kyseenalaistamaan, on erityisen tärkeää luoda turvallisuuden tunnetta ja vahvaa, lämminhenkistä luottamusta tulevaan. Aikuisten on luotava ilmapiiri, joka viestii uskoa nuorten pärjäämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten on myös saatava kysyä ja ihmetellä, purkaa pelkonsa ja ahdistuksensa. Heillä on oikeus aidosti läsnä oleviin aikuisiin. Tähän pystymme olemalla välittäviä ja kannustavia vanhempia, isovanhempia ja naapurinsetiä/-tätejä. Erittäin tärkeää on myös kohdata lapset ja nuoret päiväkodeissa ja kouluissa aidosti, kannustavasti ja rohkaisevasti. Jotta tämä on mahdollista, tarvitaan päiväkodeissa ja kouluissa tarpeeksi aikuisia sekä riittävän pienet ryhmät. Ryhmän aikuiselle on annettava realistinen mahdollisuus lasten ja nuorten yksilölliseen kohtaamiseen. Pitää olla mahdollisuus pysähtyä rauhassa lapsen ja nuoren äärelle. Tämä mahdollistuu vain riittävän pienissä ryhmissä, jolloin ennaltaehkäistään ongelmia sekä säästetään varoja ongelmien jälkihoidossa, mikä on aina kalliimpaa ja inhimillisesti rankempaa. Siksikin on myös keskeistä, että tukipalveluita on tarjolla riittävästi ja nopeasti. Oppimisessa pitää olla mahdollisuus saada monipuolista oppimisen tukea. Koulussa tulee olla tarpeeksi terveydenhoitajia, kuraattoreita ja psykologeja ja apu tulee saada viipymättä, kokonaisvaltaisesti sekä pitkäjänteisesti. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy on aina tehokkain, inhimillisin ja edullisin tapa tukea lapsia ja nuoria.

Kaikessa kasvun tukemisessa on kantavana voimana lapsen/nuoren kunnioittava ja välittävä kohtaaminen. Kohtaamisen hetket ovat merkitykseltään suuria ja kauaskantoisia. Kun lapsi/nuori kokee aikuisen kohtaamisessa olevansa arvokas omana itsenään ja aikuinen viestii kohtaamisen olevan tärkeää, saa lapsi/nuori kaipaamaansa varmuutta itsestään ja omasta ainutlaatuisesta merkityksellisyydestään. Tämän tärkeämpään emme voisi sydäntämme ja resurssejamme käyttää.

Kirjoittaja on opettaja, kunnanvaltuutettu, elinvoimalautakunnan jäsen, kuntavaaliehdokas (kok.) Nurmijärvi

Kommentoi