Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Huawein Mika Lauhteen ajatukset 80-tuntisesta työviikosta olivat herätteleviä – mutta mitkä ovat todelliset motiivit tehdä ympäripyöreitä päiviä?

Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhde esitti kesäkuussa Kauppalehden haastattelussa isoa remonttia suomalaiseen työelämään. Suomen kilpailukyvystä huolissaan oleva Lauhde toivoi Suomeenkin seitsenpäiväistä työviikkoa. Hän kehui itsekin tekevänsä 80-tuntista työviikkoa ja olleensa jo neljä vuotta ilman kesälomia. Lauhde sai lausunnoistaan runsasta kritiikkiä ja myös Huaweilta toppuuteltiin, ettei Lauhteen ajatukset edusta yhtiön kantaa. Ainakin Lauhde on stressiä lisäävä esimerkki alaisilleen.

Lauhde on oikeassa siinä, että suomalainen työntekijä on hemmoteltu. Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyimpiä ja lomaetumme ovat lähes jokaiseen muuhun maahan verrattuna hulppeat.

USA:ssa asunut Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski tiivisti taannoin Suomen ja USA:n lomailu- ja työkulttuurin eron (HS 7.4.2019): ”Kun kerroimme Yhdysvalloissa lähtevämme 6 viikon kesälomalle, naapurit kysyivät: ”Tarkoitatteko sapattivapaata?” USA:ssa monet työntekijät paiskovat kymmenen tunnin työpäivää ja saavat viikon kesäloman.

Lauhteen provosoivat ajatukset olivat siinä mielessä tervetulleita, että meitä suomalaisia hyvinvointiyhteiskunnan kasvatteja on syytä ravistella ja muistuttaa, että meillä on poikkeuksellisia etuja, joista pitäisi olla kiitollisia. Joskus tuntuu siltä, että ay-liike ruokkii tyytymättömyyttä, vaikka Suomessa on 5-päiväiset työviikot ja maailman mittakaavassa poikkeukselliset lomaedut, palkallinen oikeus sairastaa ja hoitaa palkalla jopa äidin ja isän velvollisuuksia.

Mutta mitkä ovat Lauhteen ja monien muidenkin pomojen todelliset motiivit heittäytyä ympäripyöreisiin työviikkoihin ja vielä kehuskella valtavilla työmäärillä? Perustuvatko motiivit vääristyneeseen kunnianhimoon tai haluun tuntea itsensä tärkeäksi vai aitoon työyhteisön, yrityksen ja kansantalouden tukemiseen?

Jos armottomalla työllä pitää todistaa arvonsa organisaation hierarkiassa, ihminen lopulta nääntyy ja hänen fyysinen ja henkinen hyvinvointinsa romahtaa. Koskaan ei pitäisi unohtaa, että työ ja raha ovat vain hyvinvoinnin välineitä, eivät itsetarkoitus.

Kirjoittaja on Nurmijärven Uutisten vt. päätoimittaja.