Suomessa toimii nelisenkymmentä buddhalaista yhteisöä ja arviolta 20 000 buddhalaisuuden harjoittajaa. Yhteisöjen määrä on viime vuosina kasvanut ja buddhalaisia yhteisöjä on alkanut ilmestyä kaupunkien lisäksi myös maaseudulle (Yle Uutiset 1.2.2021). Yksi Suomen harvoista buddhalaistemppeleistä sijaitsee Nurmijärven Nukarilla.
Buddhalaisuuteen olennaisesti kuuluva asia on meditaatio. Myös tiedemaailma on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana alkanut kiinnostua meditaation ja sen kevytversion, mindfulnessin, terveysvaikutuksista.
Kun vuosituhannen vaihteessa tutkimuksia meditaatiosta tehtiin noin 10 vuodessa, vuonna 2015 niitä tehtiin jo 675 (HS 15.9.2017). Tutkimukset ovat osoittaneet, että mielenharjoitustekniikat todella toimivat; stressi vähenee, verenpaine laskee, vastustuskyky paranee ja masennusoireet helpottuvat.
Olen itsekin toistakymmentä vuotta meditoinut säännöllisesti reilun tunnin päivässä. Arkihavainnot ovat osoittaneet, miten meditaatio rauhoittaa, vähentää stressiä, helpottaa keskittymistä ja lisää tyytyväisyydentunteita.
Jokunen vuosi sitten työnantaja tarjosi mahdollisuuden Firstbeat-hyvinvointimittaukseen, jossa tarkastellaan stressin ja palautumisen välistä tasapainoa. Kehoon asennetut anturit tallensivat kolmen vuorokauden ajan sydämen sykevälivaihtelua ja antoivat dataa kuormituksesta, treenin tehosta ja unen laadusta. Tulosten purkukeskustelussa asiantuntijakin ihmetteli, mitä ovat syvät palautumisjaksoni aamuisin kello kuuden aikaan ja iltapäivisin heti työpäivän jälkeen. Mittareiden mukaan näytti kuin olisin ollut syvässä unessa. Palautumispiikit olivat hetkiä, jolloin tein päivittäiset meditaatioharjoitukseni.
Myös oma pieni mittaustulokseni osoitti, että meditaatio on toimiva itsehoitomuoto. Se palautti päivän rasituksista selkeästi tehokkaammin kuin vaikkapa kirjan luku, luonnossa kävely tai television tuijottelu. En pitäisi ihmeenä, jos meditaatiosta tulisi jatkossa työhyvinvoinnin ja terveydenhuollon vakiintunut työkalu.
Kirjoittaja on Nurmijärven Uutisten vt. päätoimittaja.