Mielipide: SOTE K ja S – jatkoa Matti Vanhasen kolumnikirjoitukseen

Seppo Jutila MKT29Rajamäki

Kolumnissaan Matti Vanhanen kirjoitti sote järjestelmästä ( Nurmijärven Uutiset 22.9.) ja huomiotani kiinnitti eräs asia, joka on palvelupisteiden sijoittelu. Esimerkiksi se, että jokaisessa kunnassa pitää olla terveysasema. Kun katsotaan kuntien kokoa, niin valtaosa kunnista on alle puolet ”pikkukylä Rajamäen” asukasluvusta.

Eikö olisi oikeampi sijoituspaikkojen määrittelykriteeriksi asukasmäärä aseman vaikutusalueella ja toiseksi - mitä järkeä on pitää turhaa byrokratiaa pitämällä alle kymmenetuhannen asukkaan kuntia.

Tähän on tietysti monia selityksiä, mutta lähtökohtana voidaan pitää hallinnon kustannuksia per/asukas, jonka ”kipupiste” on vielä mainitsemaani alarajaa ylempänä.

Sitten kustannussäästöt? Joita pitää tehdä ennenkaikkea hallinnosta ja työnjärjetelystä.

Yhteiskunnallisten laitosten hallintoon ujutetaan ”poliittisesti ansioituneita”, joka yleensä on liian suuri ja -kallis. Olen sen verran nähnyt yrityksissä erilaisia hallintoja, että kevyellä hallinnolla saadaan yleensä hyvä tulos ja raskaalla hallinnolla harvoin edes siedettävää tulosta saman alan yrityksiä vertaillessani. Tästä muistuukin mieleeni erään opettaja/yrittäjän sanonta ”mihinkään muuhun ei yritys kaadu niin varmasti, kuin liian suureen hallintoon”, josta lähialueella toiminut rakennusliike oli varoittavana esimerkkinä.

Usein sanotaan, ettei julkista ja yksityistä taloutta voi verrata, mutta samalla tavalla rahankäytöllä saadaan esimerkiksi terveyspalvelut aikaan, niin julkisella, kun ”pörriäis” puolellakin.

Usein sanotaan, ettei julkista ja yksityistä taloutta voi verrata.

Kommentoi