Mielipide: Moni ikääntynyt jää digitaalisten palveluiden ulkopuolelle

Petri Kolmonen,29Keusoten valtuutettu (kesk.)

Inkeri asuu yksin kotonaan, kun hänen miehensä Veikko kuoli 5 vuotta sitten. Inkeri vietti 80-vuotissyntymäpäiväänsä yksin, kun hänen lapsensa muuttivat toiselle paikkakunnalle eivätkä olisi kiireiden vuoksi päässetkään paikalle. Inkerillä on kotona iso näyttö johon tulee ohjeita keskusviranomaiselta. Ranteessaan hänellä on älyranneke joka välittää jatkuvasti tietoa terveydentilasta keskusviranomaiselle mahdollisten häiriöiden ja hälytysten varalta. Inkerin elämää seurataan kameravalvonnalla ympärivuorokautisesti. Inkerin lääkkeet sekä ruoka toimitetaan dronella suoraan hänen kotiinsa. Inkerillä on vaikeuksia selviytyä yksin kotona arkiaskareista, jonka vuoksi hänen kotinsa on varustettu apuvälineillä arjessa selviytymiseen. Päivät kuluvat toivoen, että saisi vieraita ja mahdollisuuden keskustella kasvotusten ihmisten kanssa.

Tarina voisi olla kuvaus Orwellin dystooppisesta yhteiskunnasta, mutta se on todellisuutta jo lähitulevaisuudessa, jos näin päätämme. Älyteknologiaratkaisujen uskotaan mahdollistavan ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Näiden tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti myös Keski-Uudellamaalla. Elämme murroksen keskellä, joka vääjäämättä tarkoittaa sitä, että moni ikääntynyt jää digitaalisten palveluiden ulkopuolelle, koska heillä ei ole tarvittavaa tietoteknistä osaamista, laitteita tai tukea. Nykyisessä palveluverkossa on väliinputoajina ne ikääntyneet ihmiset jotka toivoisivat, että saisivat asua lähellä muita ihmisiä ja palveluja.

Valtioneuvoston sivuilta löytyy maaliskuussa 2020 tehty selvitys “Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen tilanne ja tulevaisuuden tarpeet”, jossa on haettu mallia Ruotsista. Selvityksessä välimuotoisella asumisella tarkoitetaan sellaista ikäspesifiä asumista, joka sijoittuu itsenäisen tavallisen asumisen sekä tehostetun palveluasumisen väliin. Selvityksessä kerrotaan “Näissä asumisratkaisuissa asuminen ja palvelut ovat erillään, asuminen perustuu vuokrasuhteeseen tai asunto on omistus- tai asumisoikeusasunto. Ikääntynyt asukas ratkaisee, mitä palveluja hän käyttää tai hänellä on palvelusuunnitelma kotipalvelujen osalta. Näitä asumisratkaisuja ovat mm. senioritalot, ikääntyneiden vuokratalot, yhteisölliset asumiskohteet ja tavallinen palveluasuminen. Yhteistä tekijöitä näille ovat tilojen esteettömyys, yhteisölliset tilat ja yhteinen toiminta sekä sijainti palvelujen lähellä”.

Oleellisinta on, että palvelunkäyttäjiä ja heidän tarpeitaan huomioidaan asiakastyytyväisyyden takaamiseksi. Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat laadukkaat, kustannustehokkaat, yhdenvertaiset, saavutettavat palvelut, jotta hyvinvointi- ja terveyserot kaventuisivat sekä työvoiman saatavuus turvattaisiin.

Tämä on tulkittu niin, että palveluja tulisi keskittää, joka on johtanut päivätoiminnan ja palvelujen heikentymiseen ja kuljetuskustannusten kasvuun. Hallinnon ja erikoishoidon keskittäminen on järkevää, muiden palvelujen ei.

Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat laadukkaat, kustannustehokkaat, yhdenvertaiset, saavutettavat palvelut.

Kommentoi