Tammikuussa järjestetään historialliset sote-vaalit. Sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille.
Tammikuussa valittavat aluevaltuustot tulevat käyttämään isoa valtaa. Aluevaltuutetut ratkaisevat, missä osissa hyvinvointialuetta on pysyviä sote-keskuksia ja missä palveluita hoidetaan esimerkiksi etäyhteyksillä ja liikkuvilla palveluilla.
Sote-uudistukseen liittyy lukuisia kysymyksiä, joihin poliitikoilla tai edes asiantuntijoillakaan ei ole vielä vastauksia.
Mitkä väestölliset kriteerit pitää täytyä, jotta paikkakunnalla on pysyvästi lääkärien vastaanottotoimintaa? Käykö huonosti niille kunnille, jotka eivät saa riittävästi poliittista voimaa aluevaltuustoihin? Näkevätkö päättäjät hyvinvointialueen kokonaisuutena vai käynnistyykö hyvinvointialueilla uusi aluepolitiikan versio ja siltarumpupolitiikka?
Suuressa uudistuksessa laajalla ja avoimella viestinnällä on valtava merkitys, jotta kuntalaiset ymmärtäisivät mistä sotessa on kyse. Journalistiset uutismediat toki hoitavat oman osuutensa uutisoinnista.
Sen sijaan oudolle tuntuu esimerkiksi Itä-Uudenmaan Vaten, eli soten väliaikaisen valmistelutoimielimen hiljakkoin tekemä linjaus siitä, että se julkaisee aluevaaleihin liittyvät kuulutukset vain omilla verkkosivuillaan (Sipoon Sanomat 18.11.). Kyseisistä verkkosivuista moni ei ole edes kuullut. Alunperin tarkoitus oli julkaista kuulutukset myös alueen sanomalehdissä. Ne kuitenkin tavoittavat suuren osan väestöstä.
Vatessa ei ole tajuttu, että kaikki suomalaiset eivät surffaile sujuvasti netissä. Monille iäkkäämmille ihmisille sanomalehdet ovat TV:n ohella ainoita tiedonlähteitä. IRO Researchin tuoreen tutkimuksen mukaan sanomalehdet ovat ylivoimaisesti tärkein media, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksiinsä. Onneksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella jo toimiva Keusote on aktiivisesti tiedottanut palveluistaan paikallisissa lehdissä. Tästä varsinkin iäkkäämpi väki on kiitollinen.
Kirjoittaja on Nurmijärven Uutisten vt. päätoimittaja.