Olin paikan päällä, kun Myllykukon parkkipaikalla ammuttiin ja selviydyin vahingoitta. Jälkeenpäin luin uutisista, että taustalla oli puolisoiden välistä riitelyä. Kuinka tärkeää onkaan antaa anteeksi ja elää elämäämme toisille epäitsekkäästi, kuten kertoo Raamatun paikka Kol. 3:13: ”kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.”
Seuraava tarina kertoo anteeksi antamuksesta, jonka Jeesus saa aikaan meidän sydämessä.
Kun ensimmäiset lähetyssaarnaajat saapuivat Albertaan Kanadaan, he kohtasivat intiaanien taholta voimakasta ja raivoisaa vastarintaa.
Lopulta evankeliumi kuitenkin valloitti intiaaneja johtaneen nuoren päällikön Maskepetoonin sydämen.
Myöhemmin lähellä asuneen Mustajalka-intiaanien heimon soturi surmasi Maskepetoonin isän. Silloin Maskepetoon hyppäsi hevosensa selkään ja ratsasti Mustajalkojen leiriin. Siellä hän vaati saada välittömästi isänsä surmaajan eteensä.
Surmaaja tuotiin Maskepetoonin luo. Maskepetoon sanoi edessään seisseelle ja uhmakkaasti tuijottaneelle soturille: ”Sinä olet tappanut minun isäni. Nyt sinun on oltava minulle isä. Saat ratsastaa parhailla hevosillani ja käyttää parhaita vaatteitani.”
Ottakaamme askelia anteeksiantamisen suuntaan.
Soturi tuijotti Maskepetoonia ihmeissään. Sitten hän sanoi:
”Poikani, nyt sinä olet surmannut minut”.
Hän tarkoitti, että viha, joka oli saanut hänet surmaamaan Maskepetoonin isän, oli nyt kuollut. Hänestä oli tullut uusi ihminen.
Intiaanipäällikön ystävällisyys ja anteeksianto olivat sulattaneet surmaajan sydämestä kaiken vihan.
Anteeksianto avaa elämän ja anteeksiantamattomuus sen sulkee.
Ottakaamme askelia anteeksiantamisen suuntaan.