Joulu on vahvasti eriarvoisuuden aikaa suurelle osalle ihmisiä. On aivan liian suuri osa ihmisiä, joiden joulu on puhtaasti muiden ihmisten hyvyyden varassa.
Silloin on hyvin herkästi tilanne, ettei joulua tule, jos ei saa ilmoitustaan erilaisiin avustusryhmiin tai jos ilmoitus ei herätä tarpeeksi ihmisten mielenkiintoa, jotta joku sen huomaa.
Onneksi näitä ryhmiä on ja useimmat hakijat saavat jonkunlaista apua, mutta silti moni jää kokonaan ilman.
Ikävä kyllä aivan pienien lapsien tai eläinten kanssa on selvästi helpompi saada apua. On niin paljon mukavampi hakea se söpö pehmolelu keräykseen, kuin se teinin toivoma elokuvalippu.
Tässäkin on aika paljon ilmoituksen kirjoittajan varassa, viestiikö ilmoitus oikeaa hätää vai jääkö siitä kuva puhtaasti ahneudesta.
Monessa isossa avustusryhmässä hakijoita on valtavasti ja ilmoituksen saa läpi lähinnä ylläpidon kaverit tai tutut. Näitä ryhmiä ei valvo kukaan.
Silloin puhtaasti huono henkilökemia ylläpidon kanssa voi estää sen, ettei perheeseen tule lainkaan joulua.
Joulupuu- ja Hyvää joulumieltä -keräykset taas ovat puhtaasti sosiaalitoimiston mielivallan alla ja edes toimeentulotuen varassa elävät eivät saa näistä apua, mikäli sosiaalitoimistossa työskentelevät eivät suostu näkemään perheen tilannetta niin vaikeana, mitä se on.
Kirkko on jakanut useina vuosina vähävaraisille jouluruokaa ja räntäsateessa tai pakkasessa seisominen saadakseen jouluruokaa on aivan kohtuuttoman nöyryyttävää, mutta monelle se on ainoa mahdollisuus.
Siellä seisoo hyvin monisairaita vanhuksia ja lapsiperheitä, joiden pitäisi voida olla joulun alla ihan muualla kuin ruokajonossa.
Kun tuttu on liikuntavammainen ja työtön perheenäiti ja hän parhaansa mukaan yrittää järjestää perheelle joulua, muttei siihen apua mistään saa, on todella julmaa joutua lukemaan siitä, miten hyvää joulumieltä kerätään vaikeassa tilanteessa oleville lapsiperheille.
Arki on heillä joka päivä selviämistä ja silti joku yksittäinen ihminen sosiaalitoimistossa tai jouluapuryhmässä voi päättää, ettei ole tarpeeksi vaikeaa vielä saadaksesi lapsille joululahjat.
Yhtenä vuonna sosiaalitoimistosta toivat joulupuukeräyksestä ylijääneitä lahjoja ja kummatkin olivat vauvaleluja alakouluikäisille. Aiheutti enemmän pahaa mieltä kuin jouluiloa.
Useamman vuoden yrittänyt pyytää näistä apua, muttei ole saanut edes vastausta, miksei saa.
Ei olisi kohtuuton vaiva asettaa näihin virallisten tahojen jakamiin avustuksiin kunnon säännöt, joiden pohjalta apua jaetaan ja poistaa välistä henkilökunnan mahdollisuus tehdä päätöksiä täysin oman mielivallan perusteella.
Nyt se tuntuu olevan täysin mielivaltaista, jos pitkäaikaistyötön invalidi ei ole tarpeeksi vaikeassa tilanteessa saamaan lapsilleen joulua ja lahjoja.
Toimeentulotukea kun ei jouluna saa yhtään normaalia arkea enempää, vaikka se olisi helpoin tapa varmistaa vähävaraisille perheille edes jonkinlainen joulu lisäämällä toimeentulotukea joulukuussa.