Päätoimittajalta Hyvä ja huono vaalitulos

Historian ensimmäisistä aluevaaleista jää kahtiajakoiset tunnelmat. Nurmijärvi sai 69-paikkaiseen aluevaltuustoon 16 valtuutettua. Lukua voi pitää hyvänä. Hyvinkäälle paikkoja tuli 17, Järvenpäähän 16, Tuusulaan 10, Mäntsälään 8 ja Pornaisiin 2.

Nurmijärvellä on uudella hyvinvointialueella tukeva edustus – ja hyvä niin. Nurmijärveläisille on eduksi, että aluevaltuustossa on päättäjiä, jotka ovat perillä oman kunnan asioista.

Aluepäättäminen ei kuitenkaan saa olla nurkkakuntaista kuntakiistelyä eikä yksisilmäistä yhden kunnan edunvalvontaa. Uusien aluevaltuutettujen on nähtävä myös kokonaisuus, kompromissit ja niin sanottu yhteinen etu.

Huono maku vaaleista jäi äänestysprosentin osalta. Valtakunnallinen äänestysprosentti oli 47,5. Nurmijärvellä jäätiin vielä sen alle, täällä äänestysprosentti oli 46,2. Jos äänestämään vaivautuu alle puolet kuntalaisista, kertoo se synkkää kuvaa demokratian toimivuudesta.

Kertooko alhainen äänestysprosentti siitä, että asukkaat ovat tyytyväisiä nykyisiin sote- ja terveyspalveluihinsa? Vai uskovatko he, että on yhdentekevää, ketä ja mitä puoluetta äänestetään? Onneksi kuitenkin uusissa valtuutetuissa on runsaasti sote-osaajia ja sote-ammattilaisia.

Äänestäminen on kansalaisoikeus. On harmillista, että puolet suomalaisista eivät halunneet käyttää demokraatista oikeuttaan, jonka puolesta monet kansakunnat käyvät jopa sotia. Ukrainakin haluaa säilyttää itsemääräämisoikeutensa, jota tällä hetkellä Venäjä kyseenalaistaa.

Suomessa demokratiaa pidetään itsestäänselvyytenä.

Kansalaiset huomaavat demokratian, sananvapauden ja äänioikeuden puutteen vasta, kun heiltä puuttuvat nämä kansalaisten perusoikeudet. Kun äänestämme, meistä kaikista tulee vaikuttajia kannattamamme puolueen ja ehdokkaan välityksellä.

Kirjoittaja on Nurmijärven Uutisten vt. päätoimittaja.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut