Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Taajamien sisäisestä viherrakenteesta pitää muistaa huolehtia

Kirkonkylässä on parhaillaan käsittelyssä Rantapuiston asemakaavan muutos, jossa taajaman eteläosaan on suunniteltu tiivistä pientaloaluetta nss. minitaloja varten. Taustalla on NUUKA-toimenpidesuunnitelma, jonka mukaisesti tutkitaan kunnan kannalta tarpeettomien maa-alueiden käyttötarkoituksen muutosta. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta.

Kaavamuutoksen tavoitteet ovat sinänsä perusteltuja: osoittaa taajamarakenteessa edullisesti sijaitsevalle alueelle kaivattuja omakotitontteja palvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan. Alueen suunnitteluun liittyy kuitenkin näkökohtia, joita on syytä pohtia vähän pitemmälle.

Vaikka Rantapuiston aluetta ei ole erityisesti toteutettu kaavan mukaisesti, liittyy se viheryhteyteen, joka ulottuu Vilho Siivolan puiston ja Aleksis Kiven puiston kautta taajaman keskustan tuntumaan. Samantapaisina vielä selkeämpinä ”vihersormina” pohjoisen suunnasta toimivat Parkkimäki ja Krannilan alue Loutinpuistoineen sekä idästä Ihantolan puisto aina Maaniitun koululle asti.

Viheralueet myös taajaman sisällä pitäisi nähdä erillisten kohteiden sijaan paremmin verkostona, jossa hoidettujen erillisten puistojen ja ulkoilualueiden lisäksi kiinnitetään huomiota alueiden kytkeytyneisyyteen. Varsinaisten puistojen lisäksi tässä voidaan hyödyntää myös yleisten alueiden rakentamattomia ja kasvullisia osia sekä katujen viherrakentamista. Aina ei viheralueiden tarvitse olla kalliisti toteutettuja palvellakseen eri tarkoituksia, ajatellaanpa vaikkapa Ihantolan frisbeegolfrataa.

Suunnitellut minitalot varmaan soveltuvat Rantapuiston alueelle, mutta olisiko vielä syytä tutkia hieman keveämpää vaihtoehtoa, jossa alueen rooli myös viheryhteytenä tulisi paremmin esille? Jos rakennusten määrästä halutaan pitää kiinni, voisiko osan sijoittaa Sompiontien pohjoispuolelle, jossa ehkä kaikkea tilaa ei tarvita yleisiä rakennuksia varten?

Vielä yksi Rantapuistoon liittyvä näkökohta on se, että taajamasta ei juuri avaudu näkymiä maisemallisesti komealle ja ehkä koko kunnan identiteetin kannalta tärkeälle kuivatulle järvelle. Rantapuisto on kohta, jossa vielä voi kuvitella näkevänsä Nurmijärven järvenä.

Kunnan kaavoituskatsauksen mukaan entisen lääketehtaan alue kirkon eteläpuolella on lähivuosien kaavoitusohjelmassa. Tuo aluehan ei tälläkään hetkellä ole asemakaavassa puistoa, mutta yhdessä kirkonmäen kanssa se muodostaa sekä kulttuuri- että viherympäristön kannalta todella merkittävän kokonaisuuden. Toivottavasti Rantapuiston kaavoitus ei ennakoi sitä, että myös tämä alue tullaan rakentamaan tehokkaasti täyteen laidasta laitaan.

Toivottavasti Rantapuiston kaavoitus ei ennakoi sitä, että myös tämä alue tullaan rakentamaan tehokkaasti täyteen