Vaikka me puhuisimme enkelien kielellä, kukaan ei ojenna meille pohjatonta rahasäkkiä kaiken hyvän hankkimiseksi. Numerotkin puhuvat omaa armotonta kieltään. Väestö ikääntyy, valtion velkakuorman korko ei pitkään ole puoli-ilmaista, tuottavuutemme kasvu on toheloitu olemattomiin. Koville joutuvat uudet hyvinvointialueiden valtuutetut. Saavat he rahoituksen sitten valtiolta tai verotuksen kautta, niukkaa tulee olemaan. Tarvitaankin erityistä kaukokatseisuutta hyvinvointialueiden hallinnon rakentamisessa.
Niin teoria kuin kokemus ovat yksiselitteisesti osoittaneet, että uusien hallinnollisten rakenteiden toteutus onnistuu parhaiten, kun työssä ovat mukana aktiivisesti sen yhteisön jäsenet, jossa uudistusta toteutetaan. THL:n sivuilla tästä mallista käytetään nimitystä osallisuutta edistävä hallintomalli.
Tämä malli perustuu hyvin yksinkertaiseen ja kokemuksen lukemattomia kertoja vahvistamaan ymmärrykseen. Parempia palveluja vähäisemmin kustannuksin saadaan, jos julkinen sektori, yksityiset toimijat ja kansalaiset pystyvät rakentavaan, oppimiseen perustuvaan yhteistyöhön. Mikä tahansa uudistus missä tahansa yhteisössä sujuu kivuttomimmin ja pienimmin hankaluuksin, kun yhteisön jäsenet ovat olleet mukana uudistusta rakentamassa ja oppivat tuntemaan sen omakseen. Tässä on kyse kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vallan rajapinnasta, jota on osattava hyödyntää. Sen puitteissa voidaan kehittää monenlaisia hedelmällisiä kanssakäymisen muotoja yhteisistä suunnitteluelimistä alkaen. Oleellista eivät ole yhteistyön muodot vaan sen sisältö. Sen on oltava sellainen, että kumpikin osapuoli osaa ja haluaa aidosti oppia toiseltaan yhteisen hyvän edistämiseksi. Yhteisön jäsenet kokevat, että palveluja ei rakenneta heille ylhäältä sanellen vaan heidän kanssaan. Kaikki osapuolet toki ymmärtävät, että lopullinen vastuu on aina julkisen puolen päättäjillä.
Näön vuoksi järjestetyt kyselyt eivät ole aitoa vuorovaikuttamista, eivät myöskään tilastot siitä, että niin ja niin monta kansalaista on osallistunut siihen ja siihen tilaisuuteen. Aito vuorovaikutus on vaikeaa rakentaa, sehän edellyttää älyllistä notkeutta omaksua uudenlaista organisaatiokulttuuria. Sehän ei byrokraattiseen vallankäyttöön mielistyneille tahdo onnistua. Vaikeaa tai ei, nyt on yhteistyön aika, jos tosissaan halutaan kunnolliset terveys- ja sosiaalipalvelut vastakin.
Kirjoittaja on nurmijärveläinen vapaa kirjoittaja.