Tapio Vehkan kolumni Enkelten laulua vaiko petojen ulvontaa

Kysymys ihmisen hyvyydestä tai pahuudesta taitaa olla yhtä vanha kuin kyky ajatella. Freudilainen ihmiskäsitys oli aikansa tuote, mutta kyllä siitä vieläkin on oppia ammennettavissa. Sitä voisi kuvata niinkin, että ihmisen yläkerrassa laulaa enkeli (omatunto) kehottamassa oikeaan ja hyvään. Alakerrassa ulvovat pedot (vietit) yllyttämässä itsekkyyteen ja muiden hyväksikäyttöön.

Tutkijat ovat vuosikymmeniä kiistelleet siitä, onko ihminen pohjimmiltaan väkivaltainen vai yhteistyöhakuinen. Antropologien keskuudessa tämä kiistely on aika ajoin äitynyt niinkin kiivaaksi, että on syntynyt koulukuntia, joiden on vaikea pystyä edes puhumaan toisilleen.

Mutta mitäpä oppineiden kiistasta. Vastauksenhan näkee itsekin: ei joko tai vaan sekä että. Historia kertoo, kuinka erilaiset kansanryhmät ovat eläneet sopuisasti keskenään pitkiäkin ajanjaksoja. Äkisti samat kansanryhmät ovat syöksyneet toistensa kimppuun syyllistyen kammottaviin joukkoteurastuksiin naisia ja lapsia myöten. Ja sitten kysytään, miten tämänkaltaista voi tapahtua, etenkin kun hirmutekoihin näyttävät syyllistyvän aivan tavalliset ihmiset, jopa toisensa hyvin tuntevat ja hyvin keskenään toimeentulevat naapurit.

Henkilökohtaisessa elämässä pienemmässä mittakaavassa meillä useimmilla lienee samantapaisia kokemuksia. Valtaosaltaan elämä soljuu tavanomaisissa yhteisten sosiaalisten normien määrittelemissä uomissaan, ei mitään erityisen hehkuvaa, jos ei kovin onnetontakaan. Mutta kaikkina ajankohtina ja kaikissa paikoissa takuuvarmasti jossain vaiheessa paikalle löytää tiensä, joku, jonka toimia eivät yhteiset moraalisäännöt säätele ja jonka pääasiallinen pyrkimys on vain satuttaa ja hyväksikäyttää muita. Ja taas kysytään, miten tämänkaltaista voi tapahtua.

Ihmisen olemukseen vääjäämättä sisältyvä kaksijakoisuus – mahdollisuus toisaalta suurenmoiseen moraaliseen toimintaan ja toisaalta häikäilemättömään julmuuteen ja hyväksikäyttöön – on kerta kaikkiaan ymmärrettävä ja otettava huomioon. Pienenä kansana meidän on ennalta varauduttava siihen, että emme pahoina aikoina ole heittopussina kenenkään armoilla. Omassa henkilökohtaisessa elämässämme emme voi pitää itsestään selvänä, että jokaisen ihmisen omatuntona laulaisi enkelikuoro aina ja kaikkialla. Luonnonvalinta ei ole pystynyt karsimaan alttiutta julmuuteen ja hyväksikäyttöön. Tämän tiedon kanssa on opittava elämään tai kärsittävä seuraukset.

Kirjoittaja on nurmijärveläinen vapaa kirjoittaja

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut