Kun Nokialle iski aikoinaan vakava vesikriisi, kävi ilmi, että kaupungin kriisiviestintä oli olemattoman huonoa. Eräässä lehtihaastattelussa kysyttiin, onko kaupungilla olemassa kriisiviestintäohjeet.
– Kai meillä jotkut ohjeet on, mutta tämä kriisi tuli niin yllättäen, vastasi kaupunginjohtaja.
Saattaako tuon paremmin sanoa. Yllätyshän se oli, että puhdas vesi ja jätevesi sekoittuivat.
Yllätys oli myös se, että Venäjä aloitti niin laajamittaisen ja järjettömän sodan. Suomi on kuitenkin nyt monin tavoin varautuneempi kuin vaikkapa kymmenkunta vuotta sitten. Krimin valloituksen jälkeen alettiin esimerkiksi varuskuntiin perustaa nopeita maavoimien valmiusyksiköitä. Niissä mukana olevat varusmiehet saavat käyttöönsä parhaimmat aseet ja varustukset sekä kattavamman koulutuksen.
Myös tavalliset kotitaloudet voivat varautua erilaisiin uhkiin. Niiden ei tarvitse olla sotilaallisia, vaan esimerkiksi laajoja sähkö- ja vesikatkoja. Sen vuoksi muistutetaan 72 tunnin hätävarasta, joka olisi syytä olla kaikilla.
Kuntalaiset ovat myös kyselleet miten kunta on varautunut kriiseihin. Nurmijärvi on ollut aktiivinen varautuja jo ainakin 2000-luvun alusta lähtien, sillä muistan tuolloin olleeni yhtenä kouluttajana kriisiviestinnässä nurmijärveläisille luottamushenkilöille. Kaikki naapurikunnat eivät olleet tuohon aikaan lainkaan yhtä aktiivisia.
Nyt Nurmijärven kunta muun muassa päivittää aktiivisesti kunnan valmiussuunnitelmia ja osallistuu valmiusharjoituksiin. Kunnassa käynnistettiin myös muutama vuosi sitten uraauurtavasti AVAK-toiminta eli kuntaan perustettiin kolme alueellista valmiuskeskusta, joihin on koulutettu henkilökuntaa.
Tavallisille kuntalaisille Nurmijärven kunta tarjoaa nettisivuillaan kattavan paketin tietoutta kriisitilanteissa toimimisesta. Yksi osio on varattu Ukrainan sotaan liittyviin kysymyksiin. Suosittelen tutustumaan netissä sivuihin: nurmijarvi.fi/teemasivut/turvallisuus/
Kirjoittaja on Etelä-Suomen Median toimittaja