Leni Pispala (vihr.) kirjoitti kolumnin otsikolla “Turvallisempaa naisten päivää ja elämää” (5.–6.3.2022). Kirjoituksessa esitettiin, että Suomi olisi Euroopan toiseksi vaarallisin maa naisille. Jos lasketaan tehtyjen rikosilmoitusten määrää (rikosuhritilasto) niin voidaan todeta, että naiset tekevät usein rikosilmoituksia lähisuhdeväkivallasta. Toisaalta, jos tutkitaan THL hoitoilmoitusrekisteriä niin havaitaan, että miehiä on noin kaksinkertainen määrä sairaalahoidossa lähisuhdeväkivallan johdosta naisiin verrattuna. THL tutkimusprofessori ja psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma selittää tätä eroa miehen naista suuremmalla kynnyksellä tehdä rikosilmoitus lähisuhdeväkivallasta. Hannu Lauerma ei myöskään pidä Suomea erityisen väkivaltaisena maana vaan toteaa ”Suomi ei ole globaalissa vertailussa väkivaltainen vaan keskimääräisen riskin maa, ja väkivaltaa esiintyy hyvin voittopuolisesti vain tietyissä yhteyksissä”. Todennettujen lähisuhdeväkivaltatapausten johdosta on tärkeää, että myös miehille tarjotaan apua lähisuhdeväkivaltaan. Valitettavasti ensi- ja turvakoti järjestelmää voidaan myös väärinkäyttää vaikkapa lapsen vieraannuttamiseen tai henkiseen väkivaltaan.
Kirjoituksessa tuotiin esiin henkinen väkivalta, johon toivoisin kiinnitettävän huomattavasti nykyistä enemmän huomiota. Epäsuoraa väkivaltaa on vaikkapa lapsen vieraannuttaminen tai perättömien rikosilmoitusten tekeminen, jolla pyritään mustamaalaamaan tai aiheuttamaan henkistä kärsimystä toiselle osapuolelle. Tällä voidaan myös hakea taloudellista tai muuta etua. Perättömät väkivaltasyytökset ovat valitettavan yleisiä vaikkapa huoltajuuskiistoissa. Järjestimme Lasten oikeudet ry toimesta pohjoismaisen syrjimiskokemuskyselyn, jossa kartoitettiin ihmisten kokemuksia syrjinnästä lapsiasioissa. Vastauksia tuli 4500, joista Suomesta yli 800. Vastausten perusteella Suomessa isät kokevat pohjoismaista eniten sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää. Tulokset ovat hälyttäviä, kun vastaajista 44% koki syrjintää usein, 43% vastaajista koki henkistä väkivaltaa usein ja 37% lapsista oli kärsinyt merkittävästi tai katastrofaalisesti syrjinnän seurauksena. Olemme jättäneet vetoomuksen valtioneuvoston ministereille tavallisten isien ja lasten syrjinnän lopettamiseksi. Käräjäoikeuden ensikäsittelyssä isät saavat lähihuoltajuuden vain 13% todennäköisyydellä (Oikeuspoliittinentutkimuslaitos, Valkama Litmala 2006).
Suomessa sukupuolittunut tutkimus tai naistutkimus on sinällään arvokasta, mutta sen ei tule johtaa tilanteeseen, jossa asioita tarkastellaan vain naisten näkökulmasta.