Kolumni Mekin olemme saaneet apua

Ukrainan tapahtumat tuovat ajankohtaisen järkytyksen ohella mieleen 80 vuoden takaisia tapahtumia Suomessa ja Nurmijärvellä. Ja toisinpäin: historiamme auttaa samaistumaan ukrainalaisten kärsimyksiin.

Yksi esimerkki on talvisodan alkuvaiheesta Joutsenosta, jossa Tiurun sairaala muutettiin lokakuussa 1939 sotasairaalaksi. Tästä kertova lehtijuttu osui joulukuussa silmiini (Uutisvuoksi 10.12.2021).

Tiurun sotasairaalan tapahtumat kertovat paljon sodan raakuudesta ja siitä, kuinka saimme apua ulkomailta.

Minua järkytti tieto, meillä ei ollut silloin neurokirurgeja, mutta Ruotsista tuli Punaisen ristin välityksellä pari vapaaehtoista. Ranskasta saatiin neljä sairasautoa henkilökuntineen. Tiuruun tuotiin öisin 50–100 potilasta, pahimmillaan jopa 500–600 haavoittunutta vuorokaudessa. Töitä tehtiin vuorotta.

Nurmijärvellä talvisota tuntui – sen lisäksi, että paljon miehiä lähti rintamalle, ilmapommituksina ja niiden uhkana, ilmavalvontana, Helsingistä evakuoitujen asuttamisena ja monella muulla tavalla. Kiljavan sairaala toimi sotasairaalana ja Ahjolassa toimi pääesikunnan osasto… Sotien jälkeen katse kääntyi lapsiin ja tulevaisuuteen. Suomessa käynnistettiin neuvolatoiminta, joka edisti lasten terveyttä ja mm. vähensi lapsikuolleisuutta.

Tähän liittyy Kirkonkylässä vielä oleva Terveystalo, myös Neuvolaksi kutsuttu rakennus Punamullantien ja Pratikankujan kulmauksessa. Sen rakentamiseen vuonna 1947 saatiin apua Ruotsista ja Mannerheimin Lastensuojeluliitolta. Talon merkitys on ollut suuri sekä käytännössä että symbolisesti.

Talon hävittäminen osoittaisi historiattomuutta.

Tuo vanha terveystalo kertoo yhdestä historian vaiheesta, jossa Suomikin oli avun saajana, ja jonka avulla selvittiin sota-ajasta kohti parempia aikoja.

Talo on nyt vähäisellä käytöllä ja heikossa kunnossa. Sen säilyttämistä puntaroidaan vanhan sähkölaitoksen alueen kaavan yhteydessä.

Kaavaa varten laadituissa rakennushistoriallisissa selvityksissä rakennusta pidetään sen alkuperäisen käyttötarkoituksen vuoksi arvokkaana ja säilyttämisen arvoisena. Olen samaa mieltä.

Talon hävittäminen osoittaisi historiattomuutta, jossa ei ymmärretä tai tunnusteta historian merkitystä.

Kirjoittaja on nurmijärveläinen ex-toimittaja ja kuntavaikuttaja (kok.).

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut